Kampin kauppakeskuksen aukio, Narinkka

Musiikkia
Kaartin soittokunta

Yrittäjäpatsaan paljastaminen
ja luovutus Helsingin kaupungille

Ministeri Jaakko Numminen

Yrittäjäpatsaan vastaanotto
Ylipormestari Jussi Pajunen

Valtioneuvoston tervehdys
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Puhe Suomalaiselle Yrittäjälle
Ministeri Christoffer Taxell
puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kauppaneuvos Eero Lehti
puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät ry

Yrittäjä on patsaansa ansainnut
Yrittäjäpatsassäätiön asiamies Riitta Antinmäki

Musiikkia
Kaartin soittokunta

Vastaanotto
Ravintola Lux

***

Ministeri Jaakko Numminen Yrittäjäpatsaan paljastustilaisuudessa 5.9.2006

Herra Pääministeri
Herra Ylipormestari
Hyvät Naiset ja Herrat
Mina Damer och Herrar

Kun Itä-Helsingin Yrittäjien johdon piirissä vuosikymmen sitten pohdittiin kansallisen huomion kiinnittämistä suomalaisten yrittäjien keskeiseen yhteiskunnalliseen tehtävään, tuotiin esille ajatus Yrittäjän päivästä, yleisestä liputtamisesta sen kunniaksi ja Suomalaisen yrittäjän patsaan pystyttämisestä maan pääkaupunkiin. Patsashanketta lähdettiin välittömästi toteuttamaan yrittäjä Riitta Antinmäen toimesta, ja hänen tarmokkuuttaan ja sitkeyttään saamme kiittää siitä, että patsas nyt seisoo paikallaan.

Muodostettiin Yrittäjäpatsasvaltuuskunta, jonka jäseniksi kutsuttiin maan elinkeinoelämän huomattavimpia johtohenkilöitä ja merkittäviä yrittäjiä eri puolilta maata.

Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto ja Palvelutyönantajien Liitto, siis nykyisen Elinkeinoelämän Keskusliiton edeltäjät, Suomen Yrittäjät ry, Maa- ja Metsätaloustuottajien Keskusliitto sekä Helsingin Yrittäjät perustivat hanketta toteuttamaan Yrittäjäpatsassäätiön.

Helsingin kaupunki osoitti patsaalle edustavan paikan kaupungin uudesta kaupallisesta sydämestä, Kampin kauppakeskuksen edustalla olevalta torilta. Torialue on kooltaan yhtä suuri kuin Senaatintorin katualueiden väliin jäävä alue. Torin halki arvioidaan vuorokaudessa kulkevan lähes 200 000 kansalaista. Torista on tulossa ympärillä olevien yrittäjien ansiosta kaupunkilaisten uusi olohuone ja matkustavaisten kohtauspaikka. Yrittäjäpatsas on päässyt hyvälle paikalle, parhaalle mahdolliselle.

Yrittäjäpatsassäätiö julisti taideteoksen aikaansaamista varten kansainvälisen kutsukilpailun, johon kutsuttiin kaksi ulkomaista ja kuusi kotimaista taiteilijaa. Kilpailun suojelijana toimi pääministeri Matti Vanhanen.

Kutsukilpailun voitti ruotsalainen kuvanveistäjä Eva Löfdahl teoksellaan Leverty.

Pyydän nyt Yrittäjäpatsassäätiön perustajatahojen edustajia, toimitusjohtaja Leif Fagernäsiä, toimitusjohtaja Jussi Järventausta, puheenjohtaja Mikael Hornborgia ja toimitusjohtaja Jaakko Pajulaa asettumaan monumentin eri kulmiin ja leikkaamaan poikki köydet, jotta verho taideteoksen yltä voidaan poistaa.

***

Ärade konstnär, Bästa Eva Löfdahl, Finlands företagare och deras stiftelse tackar Er för det förtjusande skimrande entreprenörmonumentet. Ni har skapat ett konstverk, som över hundra tusen finländare kommer att beundra varje dag, både vintern som sommar. Vi önskar, att Ni tar mot blåvita blommor i Finlands färger.

***

Kuvanveistäjä Eva Löfdahl, suomalaiset yrittäjät ja heidän säätiönsä kiittävät Teitä tästä suurenmoisesta taideteoksesta, monumentista suomalaisen yrittäjän kunniaksi ja Helsingin kaupungin kaunistukseksi. Katsomme, että musta kivi taideteoksen sisällä kuvaa yrittäjän kestävää ydintä ja verkko sen ympärillä kautta maapallon verkostuvaa yrittäjämaailmaa.

Kiitämme myös kiven suunnittelijaa ja luojaa suomalaista kuvataiteilijaa Pertti Kukkosta.

Kiitän säätiön puolesta aktiivisesta myötävaikutuksesta patsashankkeeseen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpista, eurooppalaisen aukiokulttuurin asiantuntijaa, ja apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundia, jonka hallinnolliseen reviiriin asia on kuulunut. Lausun kiitoksen myös professori Juhani Pallasmaalle, tämän torialueen etevälle suunnittelijalle, joka on eri vaiheissa aktiivisesti avustanut patsaan sijoittamista kokonaisuuteen soveltuvaksi sekä Helsingin kaupungin taidemuseon johtajaa Klas Fontellia, joka on toiminut keskeisenä yhdysmiehenä Helsingin kaupungin organisaatioon. Rohkenen kiittää myös säätiömme hallituksen varapuheenjohtajaa johtaja Erkki Heikkistä, joka on toiminut yhdysmiehenä Suomen elinkeinoelämään ja kansalliseen mediaan.

Pyydän nyt Teitä, Herra Ylipormestari Jussi Pajunen, ottamaan Helsingin kaupungin puolesta vastaan taideteoksen.

Yrittäjäpatsassäätiön hallituksen puheenjohtaja, ministeri Jaakko Numminen

***

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Yrittäjäpatsaan paljastustilaisuudessa 5.9.2006

Kymmenes Suomalaisen Yrittäjän Päivä 5.9.2006

Arvoisat yrittäjät, hyvä yleisö,

Erilaiset tunnusluvut kertovat, että Suomi menestyy monessa. Talouskasvu on vakaata ja vahvaa. Työllisyyskin kohenee.

Olemme matkalla modernin hyvinvointiyhteiskunnan mallimaaksi.

Saavutustemme taustalta löytyy monia sankareita, eilen viestikapulaa vieneitä ja tänään panoksensa antavia.

Suomalaisella yrittäjällä on ollut ja on tässä tarinassa keskeinen rooli. Liekö kansanluonteemme tunnuspiirteiden ja historiamme karaistuksen tulosta, suomalainen perusyrittäjä on:

  • rohkea ja rehellinen,
  • itsensä likoon paneva,
  • sitkeä
  • ja valmis sietämään epävarmuutta sekä kestämään auringon paistaessa myös menestystä!

Suomalainen yrittäjä on alansa huippuammattilainen.

Meidän kaikkien tiedossa on, että tyypillinen yrittäjä on pienyrittäjä. Kaikista yrityksistämmehän 99 % on alle 50 henkilön yrityksiä. Ne työllistävät 44 % kaikkien yritysten henkilöstöstä ja kattavat 33 % kaikkien yritysten liikevaihdosta

Juuri tällaisissa ja muissa pk-yrityksissä yrittäjän omalla panoksella on keskeinen rooli. Juuri yrittäjävetoiset yritykset ovat nopeita, notkeita, joustokykyisiä ja väsymättömiä markkinasaumojen ja uuden menestyksen etsimisessä – ennakkoluulottomasti!

Tässä yhteydessä onkin syytä kertoa, että esimerkiksi uuden ajan menestykselle niin tärkeässä innovaatiorahoituksessa suomalainen pk- sektori on menestynyt varsin hyvin. Kaikista yrityksiin suuntautuvista t & k- resursseista pk-yritykset ovat onnistuneet saamaan viime vuosina yli 50 %, vastaten aika hyvin näiden yritysten liikevaihto- tai työllistämisosuuksia.  Verrattuna kaikkiin muihin läntisen Euroopan maihin tai USA:aan olemme aivan omissa lukemissa.

Yrittäjien tie ei ole koskaan riittävän tasainen. Valtiovalta on yhteistyössä yrittäjien itsensä kanssa pyrkinyt viime vuosina tehostetuin toimin ja erillisin politiikkaohjelmin raivaamaan yrittäjyyden esteitä ja auttamaan yrityksiä tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

Pieneltä osaltaan nämäkin yhteiset ponnistelumme eri sektoreilla ovat auttaneet siinä, että yrittäjien määrä on Suomessa tänään suurempi kuin koskaan. Kasvua keväästä 2003 on noin 9 %.

Tämä arvokas tilaisuus antaa minulle kuitenkin aiheen muistuttaa meitä kaikkia yhdestä asiasta.  Kynnys yrittäjäksi ryhtymisessä on edelleen liian korkea ja tie kasvuyritykseksi erityisen kivinen.

Suuren sukupolvenvaihdosten suman selvittämistä helpottaa jossain määrin aika tuoreet vaihdosta koskevat veronkevennykset. Sosiaalisesti tasavertaisempaa kohtelua muihin väestöryhmiin verrattuna parantavat muun muassa yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaan tehdyt korjaukset.

Tämän tapaisille, yrittäjäkynnystä madaltaville, uudistuksille on tilaa runsaasti myös seuraavalla vaalikaudella lähtien perintö- ja lahjaverotuksesta ja tullen yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen.

Aivan viime vuosiin saakkahan suomalainen koulutusjärjestelmä on opettanut ja kasvattanut nuoria toisen työhön, ei niinkään itsenäiseksi yrittäjäksi.

Monissa kunnissa ja niiden kouluissa on nyt meneillään innostunutkin ote sellaisen luovuuden rohkaisemiseksi ja yrittäjäkatsomuksen vahvistamiseksi, mitä todella tarvitsemme.
Tätä työtä myös yrittäjien kannattaa tukea.

Yliopistoissa ja korkeakouluissa yrittäjävalmiuksien kohentamiseksi on vielä paljon tehtävää. Kun Suomi siirtyy pienin askelin kohti yrittäjyysyhteiskuntaa, on välttämätöntä, että eri koulutus- ja tieteenaloilta valmistuvilla nuorilla on entistä paremmat valmiudet tarttua haasteeseen.

Kunnioitetut yrittäjät, arvoisa yleisö!

Tahdon valtiovallan puolesta kiittää Yrittäjäpatsas-säätiötä arvokkaasta ja hyvin tehdystä työstä yrittäjyyden edistämisen parissa ja erityisesti nyt juhlittavassa hankkeessa. Samoin tahdon kiittää Helsingin kaupunkia siitä, että yrittäjäpatsas on saanut arvoisensa paikan aivan kaupungin sydämessä.

Mauri Pekkarinen

***

Ministeri Christoffer Taxell Yrittäjäpatsaan paljastustilaisuudessa 5.9.2006

Arvoisa pääministeri, kunnioitetut suomalaiset yrittäjät, hyvät suomalaisen yrittäjyyden ystävät, mina damer och herrar.

Yrittäjyys on päämäärien asettamista, luovaa työtä, tavoitteiden saavuttamista ja tulosten arviointia. Olemme nyt saavuttaneet yhden tavoitteen, kun olemme paljastaneet tämän patsaan. Sen tarkoituksena on muistuttaa yrittäjyyden ja yrittäjien työn suuresta merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Syystä yrittäjä arvostetaan tänään aivan toisella tavalla kuin vain muutama vuosikymmen sitten. Olkaamme tästä iloisia.

Att landets huvudstad har önskat hedra färetagandet och företagarna genom att upplåta en av stadens mest representativa platser för denna staty, visar vilken uppskattning vi i dag i Finland visar företagandet. Så har det ingalunda alltid varit. Allt fler inser att framgångsrika företag är grunden för välfärd.

Yrittäjyyden keskeisestä roolista ja sen nauttimasta arvostuksesta viestii se, että maamme pääkaupunki on halunnut kunnioittaa yrittäjyyttä luovuttamalla yhden edustavimmista auki-oistaan tähän tarkoitukseen. Kymmenet tuhannet kansalaiset kulkevat päivittäin tästä ohitse matkallaan työhön tai työstä kotiin. – Yrittäjyys on osa suomalaista arkea ja tulevaisuutta. Siitä tämä patsas ja sen sijaintipaikka meitä muistuttavat.

Yrittäjyyden kuvaaminen taiteen keinoin on vaativa tehtävä. Tämä uusi ja monella tavalla jännittävä patsas symboloi yrittämisen eri aspekteja. Kuten arvosteluraati totesi, teos antaa katsojalleen mielikuvia yrittäjyydestä, sen laajenemisesta, peräänantamattomuudesta, myönteisyydestä, toiveikkuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Katsellessani patsasta rohkenen  todeta että se muistuttaa meitä myös tämän päivän yrittäjyyden yhä keskeisemmästä asiasta, verkottumisesta. Verkostojen rakentaminen, jota voi myös kutsua esimerkiksi yhteistyöksi, tilaaja-tomittajasuuhteeksi tai palvelujen tuotannoksi,  on osa jokapäiväistä yritystoimintaa, olkoon sitten kyse yksittäisestä yrittäjästä tai kansainvälisestä suuryrityksestä. Globaali talous on itse asiassa tavallaan myös verkottumista. Kansainvälinen kilpailu ulottuu kotimarkkinoillakin lähes kaikille aloille ja koskee tänään useimpia yrityksiä, niiden koosta riippumatta.

Patsas kuvaa myös kasvua.  On syytä muistaa että useimmat suuretkin suomalaiset yritykset ovat aikoinaan lähteneet liikkeelle yrittäjästä, joka on rakentanut yritystoiminnalleen vahvan perustan ja toteuttanut visionsa. Taloudellisen kehityksen kannalta on tärkeää että suomalai-silla yrittäjillä on jatkossakin hyvät kasvun edellytykset.

Kaikentyyppisiä ja kaikenkokoisia yrityksiä tarvitaan, ja ne tarvitsevat toinen toisensa. Elin-keinoelämän Keskusliiton jäsenyrityksestä yli 95 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Vi behöver olika slags företag, stora och små och de behöver varandra. Ett effektivt nät-verksbyggande är en viktig förutsättning för framgång.

Tämä patsas ei ole näköispatsas, eikä mikään yrittäjyyden muistopatsas. Voidaan siis ehkä sanoa että se on muistutuspatsas. Se muistuttaa meitä yrittämisen, työnteon ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Sitä ei voi korostaa liikaa. Vain menestyvät yritykset pystyvät luomaan kasvua ja antamaan työtä. Ilman yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Kyllä suomalainen yrittäjä patsaansa ansaitsee. Toivon yrittäjäpatsaan äidin, Riitta Antinmäen, tavoin että yrittäjä ajattelisi ”tämä on mun patsas”.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja,
ministeri Christoffer Taxell
***

Kauppaneuvos Eero Lehti Yrittäjäpatsaan paljastustilaisuudessa 5.9.2006

Herra Pääministeri
Arvoisat kutsuvieraat
Mina Damer och Herrar

Yrittäjäpatsaan paljastus on kunnianosoitus  yrittäjille, jotka omalla aloitteisuudellaan ja eteenpäin vievällä työllään ovat rakentaneet maatamme. Yrittäminen edellyttää vastuunkantoa ihmisistä, asiakkaista ja yrityksen menestyksestä  siis yhteiskuntavastuuta.

Tällä patsaalla halutaan kiinnitettävän pysyvää huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita yrittäminen suo.  Valitettavasti yrittämiseen liittyvät asiat eivät houkuttele juuri nyt tarpeeksi eivätkä luo uskoa riskin ottamiseen.

Yrittäjien ikääntyminen ja jatkajan löytäminen on vaikeaa.  Myös taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus ei houkuttele nuoria.  Usein varsinkin ne, joilla olisi hyvät mahdollisuudet menestyä, eivät ole yrittäjyydestä kiinnostuneita.  Keskustelu tästä asiasta on käynnistynyt jo useita vuosia sitten.  Suomalaiset sijoittuvat heikosti kansainvälisessä vertailussa yrittäjien keskuudessa.  Kasvuhalukkuus ei ole myöskään riittävän yleistä. Tulevaisuudessa nämä puutteet näkyvät heikkona kansantuotteen kasvuna.  Siksi asiaan on käytävä käsiksi konkreettisin muutoksin.  Olisiko kokonaisvaltaisesti yrittäjyydestä vastaavalle elinkeinoministeriölle jo tullut tilaisuus?  Yrittäjyyden paremmalla hoidolla valtio voisi keventää olennaisesti työttömyyskustannuksia  ja työttömille aiheutuvia inhimillisiä seurauksia.

Suomessa on vain 571 suuryritystä, mutta yli 230 tuhatta pientä ja keskisuurta yritystä. Yli 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on vain alle 15.000.  Siis 200tuhatta eli n. 95 % on alle 10 työntekijän  työllistäviä mikroyrityksiä.  Suomessa lainsäädännössä on ajateltu liian useasti vinoutuneesti, jonka seurauksena yrittäjänä ja työnantajana oleminen ei ole tasapainossa voiton ja riskin osalta.  Seurauksena on haluttomuus ottaa ulkopuolisia työntekijöitä pienyrityksiin.

Olkoon patsas muistutus myös siitä valtiovallalle, että sen tehtävänä on saada yrittämisen edellytykset sellaisiksi, että yrittäjyys houkuttelee.  Silloin menestyy koko yhteiskunta.

Yli 120 kunnassa vietetään yrittäjyyden juhlaa ja seurataan tätä tilaisuutta. Tulkoon tästä päivästä, syyskuun 5:nnestä Yrittäjyyden päivä.  Päivä, jolloin liputetaan ja kiinnitetään yrittäjyyteen erityistä huomiota.

***

Yrittäjäpatsassäätiön Asiamies Riitta Antinmäki Yrittäjäpatsaan paljastustilaisuudessa 5.9.2006

Herra ministeri, hyvät yrittäjäkollegat, kunnioitetut kutsuvieraat!

Arvaatte varmasti, että tämä on minulle ilon ja onnen päivä!  Kymmenen vuotta kestänyt työ Yrittäjäpatsaan aikaansaamiseksi on tänään saatu päätökseen yhdessä teidän kanssa.

Matkan varrella hankkeessa oli luonnollisesti myötä- ja vastamäkeä. Kaikesta on kuitenkin kunnialla yhdessä selvitty ja pakko myöntää, että kivaa on ollut.

Erityisen kiitollinen olen siitä, että kukaan teistä ei ole avusta tai yhteistyöstä kieltäytynyt. Tarkoitan tässä ennen kaikkea aitoa mukanaoloa, tukea ja myötäelämistä ja myös rahaa.

Kymmenen vuotta sitten Suomen talous ja yrittäjät olivat suurissa vaikeuksissa. Tulevaisuus näytti synkältä ja liian monet meistä uupuivat taakkansa alle.

Ryhdyimme silloin Itä-Helsingin yrittäjien johdossa  pohtimaan keinoja yrittäjien itsetunnon ja  arvostuksen nostamiseksi.

Käynnistimme  yhdessä Bror Bäckströmin ja Marja Eriksson kanssa kolme hanketta: Yrittäjäpatsas, Suomalaisen Yrittäjän päivä ja sen saaminen liputuspäiväksi.

Hyvä ystävät !

Kaunis patsas on nyt valmis ja tässä meidän kaikkien ihailtavana!

Haluan sydämestäni kiittää taustayhteisöjämme, rahoittajiamme ja säätiömme puheenjohtaja Jaakko Nummista ja säätiön hallitusta ja Heikki Pitkästä  sekä valtuuskuntaa. Ilman teitä tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista.

Kunnioittavan kiitoksen ansaitsee myös taiteilija Eva Löfdahl. Kiitos Eva hienosta yhteistyöstä ja ystävyydestä.

Lopuksi haluan kiittää vastaavaa mestaria Jussi Koskista ja hänen johdollaan työskennelleitä osaavia ammattimiehiä. Ilman teitä emme olisi onnistuneet.

Säätiön puolesta kutsun teidät kaikki nostamaan malja yrittäjyydelle.

Tervetuloa!

Riitta Antinmäki