Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys
Tämän päivän globaaliyhteiskunta muuttuu hyvin nopeasti. Ihmisten käsitys sekä omasta itsestään, kanssaihmisistään että muutoin ympäröivästä maailmasta tulee todennäköisesti jatkossakin kehittymään yhtä voimakkaasti. Emme enää selviä vain sillä, mitä meitä aikaisemmat sukupolvet ovat kehittäneet. Tarjolla olevan tiedon määrä kasvaa ennennäkemättömästi.
Tarvitaan kykyä hallita tietoa, mutta myös nähdä, kuulla tai kokea asiat uudella tavalla. Nämä kyvyt ovat olleet aina taiteen ja muun kulttuurin tekemisen välttämätön edellytys. Nyt tätä tuoreesti näkemisen taitoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Näitä ominaisuuksia edellytetään tietysti myös yrittäjiltä. Mutta sen toivoisi olevan tuttua vanhastaan teille yrittäjille. Onhan monen menestyvän yrityksen takana uusi, innostava, alkuun ehkä rohkeakin toimintaidea, joka on luovan ajattelun tulos.
Vastaavasti taiteilijat – oli kyse sitten musiikista, kirjallisuudesta tai kuvataiteesta -, ovat paitsi taiteeseen, niin myös yrittämiseen liittyvien haasteiden edessä. Noin viidennes taiteilijoista toimii itse yrittäjinä. Taiteilijan yrittäjyydestä on sanottu, että se ei ole perinteistä. Yrittäjyys on taiteilijalle pikemmin käytännön vaatima työväline kuin tavoite. Suuri osa taiteilijoista joutuu tullakseen toimeen yhdistämään samanaikaisesti monenlaisia työnteon juridisia muotoja. Tämä yhtälö on haasteellinen niin taiteilijoiden toimeentulon kuin työttömyysturvan, verotuksen ja eläketurvankin kannalta. Globalisaation myötä nämä mahdollisuudet, mutta myös riskit esimerkiksi tekijänoikeusriitojen kannalta ovat tulleet aikaisempaa suuremmiksi.
Taiteen pitää löytää ostajansa ja tukijansa. Kulttuurin tukena tarvitaankin monia tahoja: julkista valtaa, yksityisiä sponsoreita ja kulttuurin kuluttajia sekä säätiöitä, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Moni menestynyt yrittäjä on tehnyt nimensä tunnetuksi myös kulttuurin tukijana esimerkiksi säätiöitä, palkintoja tai taidekokoelmia perustamalla. Taiteen ja tieteen tekemisen kannalta säätiöiden rahoitus on suorastaan elinehto maassamme.
Päättynyt kaunis kesä oli täynnä erilaisia kulttuuritapahtumia. Muutaman kesäkuukauden aikana suomalaiset aktivoituvat kulttuurin suurkuluttajiksi ja myös kulttuurin tekijöiksi. Monella suomalaisella kulttuuritapahtumalla on myös välitön taloudellinen merkitys kotipaikalleen ja sen yrittäjille. Lyhytaikaisen hyödyn lisäksi siitä on laajempaakin hyötyä: pienetkin paikkakunnat voivat tulla kulttuuritapahtumistaan tunnetuiksi Suomessa tai jopa koko maailmassa. Siitähän on toki hyötyä ja iloa kaikille.
Taloudellinen hyöty ei ole kaiken mitta, mutta taide voi tuottaa myös työtä ja toimeentuloa meilläkin paljon nykyistä enemmän ihan Ruotsin mallin mukaan. Mutta ennen kaikkea se antaa meille ihmisille tarkemman näön, herkemmät korvat ja vahvemman sydämen nähdä tätä maailmaa.
* * *
Kulttuuriin sijoittaminen kannattaa. Siihen voi sijoittaa rahaa, mutta siihen kannattaa sijoittaa myös aikaa, vaikka molemmista olisikin pulaa. Kulttuuri on meidän hyvinvointimme ja elämänlaatumme lisääjä. Se on yksilön identiteetin muovaaja ja hänen henkisen kasvunsa edellytys. Olemme samalla asialla. Toivon, että Presidenttifoorumissa muutama viikko sitten vilkkaasti alkanut ja mediassakin jatkunut kulttuurikeskustelu saa nyt uutta puhtia.
Toivotan teille hyvää juhlaa, ja mielenkiintoisia keskusteluja.
Yrittäjän Päivä -säätiön hallituksen puheenjohtaja Riitta Antinmäki
Arvoisa tasavallan presidentti, Tohtori Arajärvi, ministeri Numminen, hyvät yrittäjät, naiset ja herrat!
Amerikkalaiset elävät yli varojensa kiinalaisten piikkiin. Kreikka on käsi ojossa muiden euromaiden kukkarolla. Irlannin ja Portugalin taloudet ovat kuralla, ja kriisin pelätään leviävän myös Espanjaan, Italiaan, Ranskaan ja ties minne.
Ja vaikka talousnäkymät vain synkkenevät, elinkeinoelämä ja ay-liike eivät tunnu mahtuvan samaan pöytään. Hallitus riitelee jo sisällään ja aikoo sysätä yhä raskaamman taakan myös yrittäjien niskaan.
Tätähän me olemme saaneet kuulla jo toista vuotta: itkua, porua ja hammasten kiristelyä. Kukaan ei muista, mitä Tilastokeskus kertoi vuosi sitten. Siis sitä, että kuluttajien luottamus talouteen nousi viime vuoden syyskuussa kaikkien aikojen ennätykseen.
Me yrittäjät tiedämme, mitä se merkitsee: kulutuskysynnän lisääntymistä, taloudellista toimeliaisuutta, uusia bisnesmahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä kaikkinaista toimeliaisuutta ja iloa yhteiskunnassa. Mutta kun me suomalaiset oikein kääriydymme säkkiin, ripottelemme tuhkaa päällemme ja ryhdymme riitelemään keskenämme, niin kyllä me pystymme tämä kaiken hyvän ihan itse myös ryssimään. Nyt tilastokeskus kertoi, että kuluttajien luottamus omaan ja maan talouteen heikkeni viime kuussa alle pitkän ajan keskiarvon.
Kun me ryhdyimme tekemään osaamme 1990 luvun laman jälkimainingeissa, aloitimme ne kolme hanketta, joiden tarkoituksena oli luoda toivoa, uskoa, positiivista henkeä ja intoa niin yrittäjyyteen kuin maahan yleisemminkin niissä ahdingon kuohuissa. Sitä perua me täällä nytkin olemme. Mietin, pitääkö tässä vielä, ennen kuin nämä hommat lopettaa, ruveta puuhaamaan toista patsasta, kun tuosta Narinkkatorilla seisovasta ensimmäisestä tuli aika hyvä. Siis kansallisen yhtenäisyyden yhteen hiileen puhaltamispatsasta.
Hyvät ystävät, tänä vuonna Yrittäjän päivän teemana on yrittäjyys ja kulttuuri. Kulttuurihan tarkoittaa yhteisön tai laajemmin ottaen koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta. Kulttuuri-sana tulee latinan kielen viljely-verbistä. Jos nyt tämän synkistelyn ja riitelyn sijasta ryhtyisimme viljelemään aitoa yhtenäisyyttä, joka on eteenpäin katsovaa, myönteistä, rohkeaa ja täynnä elämän iloa.
Ei tämä maa synkistelemällä nouse, vaan sillä sitkeällä yrittäjähengellä yhteen hiileen puhaltamisella, jolla vaikeuksien yli on ennenkin noustu. Ja otetaan mukaan koko kansakunta kantamaan oma kortensa. Meitä jokaista tarvitaan.
Arvoisa tasavallan presidentti, kiitän Teitä osoittamastanne huomiosta ja innostavasta puheestanne meille yrittäjille.
Kiitos myös muille erinomaisille esiintyjille. Kiitos Mikko Simolinnalle ja Jussi Järventaukselle, jotka mahdollistivat tänä vuonna tämän pääjuhlan sekä laajalle, aktiiviselle verkostollemme, jotka ovat järjestäneet koko Suomessa laajasti vietettävät lukemattomat tilaisuudet. Kiitos Raija-Liisa Konkolalle ja hänen esikunnassaan työskennelle upeille Päivi Kankarolle, Anna Lanteelle ja Lea Hultille, jotka ovat jo vuoden ahertaneet nähdyin tuloksin. Ottakaamme vastaan Uudenmaan Yrittäjien hyvä haaste.
Arvoisa tasavallan presidentti, hyvä juhlavieraat. Päätän puheeni 15. kerran samoihin sanoihin: yrittäjä on päivänsä, patsaansa ja liputuksensa ansainnut. Hyvää aurinkoista Yrittäjän päivää. Kiitos.