Narinkka-tori, Kampin kauppakeskus
Keskiviikkona 5.9.2007 klo 16.00

Musiikkia
Itä-Helsingin Musiikkiopiston puhallinryhmä

Tervetuloa
Toimitusjohtaja Jussi Järventaus
Suomen Yrittäjät ry

Valtiovallan tervehdys
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö

Puhe Suomalaiselle Yrittäjälle

  • Antti Herlin
    puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  • Eero Lehti
    puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät ry
  • Michael Hornborg
    puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

Yrittäjä on patsaansa ansainnut
Riitta Antinmäki
puheenjohtaja, Yrittäjäpatsassäätiö

Musiikkia
Itä-Helsingin Musiikkiopiston puhallinryhmä

***

Toimitusjohtaja Jussi Järventaus Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2007

Referaatti

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi tervetulosanoissaan muun muassa, että suomalaisen yrittäjän päivää vietetään tilanteessa, jossa Suomella useimmilla mittareilla tarkasteltuna menee poikkeuksellisen hyvin. Kuitenkin arvostettu talouslehti Financial Times muutama päivä sitten suomi maatamme ankarasti Suomea koskevassa erikoisliitteessään. Lehti arvioi, että nopeasta kasvusta huolimatta Suomi on ajautumassa pysähtyneisyyden tilaan todeten mm, että palvelualat ovat meillä alikehittyneitä, työmarkkinat ovat toivottoman jäykkiä eikä Suomessa osata kaupallistaa innovaatioita.

Vaikka Financial Timesin jutussa on aimo annos journalistista kuorrutusta, lehti on oikeilla jäljillä. Tämän ja eilisen päivän menestys ei takaa välttämättä menestystä tulevaisuudessa. Säilyttääksemme asemamme puhumattakaan siitä, että sitä globaalissa taloudessa parantaisimme edellyttää, että rakenteita muutetaan ja maatamme kehitetään voimakkaasti. Järventauksen mukaan yrittäjäliike haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa vahvasti, rakentavasti ja tuloksia tuottavalla tavalla.

Jussi Järventaus

***

Puheenjohtaja Antti Herlin Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2007

Hyvät yrittäjyyden ystävät

Veijo Meri kirjoittaa sanasta yrittää teoksessaan Sanojen synty mm. seuraavaa: ”yritys, alkuun yrkittää, yrkiä, ehkä sama kuin ruotsin yrka, vaatia kiihkeästi. haluta, harjoittaa, ponnistaa. Yrka jorden oli ennen viljellä maata. Anglosaksien sanasta wyrcjan. tehdä työtä, tuli englannin samaa merkitsevä sana work. Muinaisskandinaavien yrki oli työ. Siitä tuli ruotsin yrke, ammatti. elinkeino. toimi.

Tämän päivän sana ”yrittää” ei aina kuullosta niin hohdokkaalta, mutta tässä historiallisessa perspektiivissä kuullaan mielestäni kunnia. joka yrittäjälle kuuluu.

Kun tämä patsas vuosi sitten paljastettiin, sen nähtiin kuvaavan modernin taiteen kainoin modernin yrittämisen eri puolia: sen laajenemista, peräänantamattomuutta. myönteisyyttä. toiveikkuutta ja läpinäkyvyyttä. Ehkä se on tuonut tällaisia mielikuvia niiden kymmenien tuhansien kansalaisten ajatuksiin, jotka ovat päivittäin kulkeneet tämän aukion kautta matkallaan työhön tai työstä kotiin.

Yrittäminen on vaativaa ja samalla antoisaa. Se vaatii tänään harjoittajansa täyden panoksen: luontaiset kyvyt, riskinottoalttiuden. ammatillisen pätevyyden ja ennen kaikkea sitkeyden. Kansainvälisesti kilpailuilla markkinoilla menestyminen edellyttää, että yrityksen ja yrittäjän on oltava jatkuvasti valppaana. Antoisat hetket saattavat olla harvassa eikä onnistumisia voi pitkään juhlia. sillä edessä ovat jatkuvasti uudet haasteet.

Tämä saattaa kuulostaa ankealta, mutta yrittäjistä juuri tässä on usein ammatin kiehtovuus. Se antaa mahdollisuuksia; se palkitsee henkisesti, joskus myös aineellisesti. Yhteiskunnan kannalta yrittäjä on välttämätön kansalainen: hän luo työllisyyttä ja verotuloja, hän rahoittaa hyvinvoinnin.

Mitä sitten on yrittäjän työ? Lainaan äitini isää, Kustaa Vilkunaa hänen teoksestaan Työ ja ilonpito vuodelta 1946: ”Työ voi olla tekijälleen mieluista tai vastenmielistä. aika siinä kuluu joko huomaamatta aivan nopeaan tai matelee kiusallisen hitaasti. valmista tulee paljon tai mitättömän vähän. jälki tulee hyvää tai mitättömän kehnoa. Edellinen on lähinnä vapaan yrittäjän työtä tai urakan luontoista työtä. jossa kokonaissaavutus ja mielenmukainen palkkio ovat käden ulottuvilla … ”

Samaa asiaa. muun muassa, kuvaa myös Väinö Linna Pohjantähdessä. Jussin innovaatio pani yrittämään: kivisen kannaksen avaaminen ja suon kuivaaminen synnyttivät hyvinvointia perheelle, paljon kovaa ja raskasta työtä, mutta joskus myös ilon hetkiä. Jussin menestys synnytti sittemmin pappilassa kateutta ja toimia. joihin torpparin oli sääty-yhteiskunnassa alistuttava. Sanotaankin, että kateus on ansaittava, sääliä saadaan ilmaiseksi.

Muutama sana aikamme haasteista.

Yksi aikamme suurista haasteista yrittäjyyttä kohtaan tulee esivallalta; kasvava sääntely ja tuottavuutta nakertava turha byrokratia lisääntyvät jatkuvasti. Tässä asiassa katse kääntyy hallitukseen: saako hallitus aikomallaan tavalla purettua sääntelyä?

Toinen suomalaisen yrittäjän useista haasteista on palvelujen kehittäminen. Mitä suurempi osuus liikevaihdosta tulee palveluista, sitä paremmin yritys yleensä kestää suhdannevaihteluita. Sama pätee myös valtioihin. Suomessakin tulisi edistää palvelusektorin kehittymistä esimerkiksi verotuksen keinoin.

Hyvät kuulijat. Tähän liittyen aion lainata isäni isää Heikki Herliniä. Hän nimittäin piti puheen Hyvinkäällä 30.8.1963 ”Hitsaajat” patsaan paljastustilaisuudessa.

”Jokaisen paikkakunnan taloudellista niin kuin muutakin kehitystä käytännössä johtavat kunnalliset luottamushenkilöt ja virkamiehet. Hyvinkään kunnallisjohdolla on ollut kyky nähdä pitkälle ja ymmärtää kunnan edun heille asettamat vaatimukset. Hyvinkään suhtautuminen teollisuuteen ja sen kehittymisedellytyksiin on ollut järkevää ja myönteistä. Uskon toistenkin Hyvinkäällä toimivien yrittäjien yhtyvän tähän toteamukseen. Se on ollut tärkeänä syynä myös Hyvinkään ripeään kasvuun, ensin erääksi huomattavimmista teollisuuskauppaloista ja sitten elinvoimaiseksi, yhä kehittyväksi kaupungiksi.”

Hän siis kiitti kaupunkia ja samalla haastoi sen johdon toimimaan jatkossakin viisautta osoittaen. Minäkin haluan kiittää Helsinkiä siitä, että Helsingin kaupunki on antanut yrittäjäpatsaalle keskeisen paikan kaupungin sydämessä. Kaupungilla on muitakin, paljon konkreettisempia, keinoja tukea yrittäjyyttä. Esimerkiksi jatkaa oikealla tavalla tehtyjä toimintojen ulkoistuksia. Eli tarjota nykyistä suurempi osa tehtävistä yrittäjien hoidettaviksi. Tällä tavoin voimme todellakin parantaa palveluja entisestään, tuottaa ne tehokkaammin, säästää verorahoja sekä vastata kovenevaan kilpailuun työvoimasta.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että yhteiskunnassa arvostetaan jälleen yrittäjää ja hänen työtään. Toivokaamme, että tämän- ja huomispäivän yrittäjät voivat olla tyytyväisiä suomalaisen yhteiskunnan tarjoamiin yrittämisen edellytyksiin. Silloin myös suomalainen yhteiskunta voi olla tyytyväinen yrittäjiin, näihin aktiivisiin naisiin ja miehiin, jotka luovat työpaikkoja, tuottavat veron maksu kykyä ja kylvävät toiminnallaan hyvinvointia ympäristöönsä.

Onnittelut suomalaiselle yrittäjälle!

Antti Herlin

***

Puheenjohtaja Eero Lehti Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2007

Referaatti

Kasvuyritysten puute vakava ongelmaNopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten vähäinen määrä on vakava puute Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat kiihtyvällä tahdilla, ja maailmaan syntyy jatkuvasti uusia liiketoiminta-alueita.

Näiden nopea hyödyntäminen on Suomen talouden näkymien ja tulevaisuuden kannalta olennainen asia. Kansainvälisesti verraten Suomessa on joka tapauksessa vain alle puolet aggressiivisesti kasvuun pyrkiviä yrityksiä. Kun kansallinen strategia pohjautuu vielä korkean osaamisen alueelle, jossa riskitaso on suuri, tähänastiset tehdyt lainmuutokset eivät tue kasvuhalukkuutta.

Alhainen pääomaveron määrä, 9 % nettovarallisuudesta, ei riitä kattamaan tavanomaista korkeampaa riskitasoa. Myös pääomaverotuksen progressiivisuus ei yrittäjyyden kannalta houkuttele sijoittamaan näihin yrityksiin. Lineaarinen verotus esimerkiksi vuokratuloissa ja hajautettu varallisuus pörssiosakkeissa kiinnostavat enemmän.

Myös Suomessa olevat tappion tasausmahdollisuudet ovat liian vähäisiä yksityishenkilön kannalta. Ei myöskään ensi vuoden alusta voimaan tuleva yt-Iain laajennus ole omiaan innostamaan yrittäjää liiketoiminnan kasvattamiseen. Kaikki nämä yhdessä vaikuttavat siten, että asiaan on syytä puuttua ja analysoitava, mitä mahdollisuuksia Suomessa on korjata tehtyjä virheitä.

Kasvuyrittäjyys tarkoittaa tulevaisuuden työpaikkoja tulevaisuudessa. Todennäköisesti Suomessa menestyvät liikeyritykset ja toimialat eivät ole samoja kuin nykyiset. Valtiovallan voimakkaasti tukemat tuotekehityksen ja korkean osaamisen toimialat ovat todennäköisesti kuitenkin oikea strateginen ratkaisu. Muilla teoilla ei tässä strategian toteuttamista saisi häiritä.

Eero Lehti

***

MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg Suomalaisen yrittäjän päivä 5.9.2007

Maaseudun yrityksissä on talouskasvun ja työllisyyden pohja

Suomen talouskasvu on ennätyksellisen korkea ja kasvunäkymät ovat edelleen hyvät. Nykyinen hallitus rakensi hallitusohjelmansa suotuisan kasvun pohjalle. Ohjelmassa on paljon lupauksia yritystenkin hyvinvoinnille. Yritykset tarvitsevat juuri nyt ne kannustavat elvytysruiskeet, joihin hallitusohjelmassa on sitouduttu. Viime viikon budjettiriihen ratkaisut olivat pettymyksiä. Energiaveron korotus lisää yritysten kustannuksia ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvät perintöveroasiat siirrettiin eteenpäin.

MTK teki vuosi sitten puolueille tarjouksen 30 000 uuden työpaikan luomisesta Suomen maaseudulle. Tarjous otettiin puolueissa hyvin vastaan, ja suuri osa asioista kirjautui hallitusohjelmaan. Maaseutu on suuri mahdollisuus, Suomen yrittäjyydelle ja talouskasvun jatkumiselle. Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää ottamatta sitä huomioon. Maaseudun voimavarat, uusiutuva energia ja ruoka ovat kaikkialla maailmassa yhteiskunnallisen ja talouspoliittisen keskustelun ydinasioita. Energiaomavaraisuus ja ruuan huoltovarmuus ovat mahdollisia vain ja ainoastaan maaseudun avulla.

Hallitus on käynnistänyt mittavan uudistuksen Työvoima- ja elinkeinoministeriön perustamiseksi. Yrittäjäkentässä uudistusta tervehditään myönteisenä. Uusi ministeriö voi helpottaa yritysten monien kiperien ongelmien ratkaisemista, kuten hyvien työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamista. Aluekehitysvastuun siirtyminen uudelle ministeriölle tukee sitä, että alueiden kehittämisessä edetään yritystoiminnan lähtökohdista.

Uuden ministeriön rakentamisen rinnalla on käynnissä historiallinen kuntien palvelurakenteen uudistus. Pääosin tervetullut ja välttämätön uudistus merkitsee isoja muutoksia myös kuntakentässä. Uudistuksen toteuttamisessa ja uusien kuntien synnyttämisessä on huolehdittava siitä, että lapsi ei mene pesuveden mukana. Uudistusten liian teknokraattinen pohja saattaa johtaa peruspalveluiden häviämiseen kokonaan. Meidän tulee huolehtia Suomen eri alueiden tasapuolisesta kehittämisestä ja varmistaa ihmisten oikeus palveluihin asuinpaikastaan riippumatta.

Hallitus on paljon vartijana. Kokemukset hallinnon uudistuksista ja etenkin yksinkertaistamisesta ovat toistaiseksi olleet kovin vaatimattomia. Me EU:n ja kotimaisen maataloushallinnon kanssa työtä tekevät maa- ja metsätalousyrittäjät ja muut maaseudun yrittäjät tiedämme tottavie, miten paljon hallinto voi jarruttaa yrityksen järkevää toimintaa. Kaikilla yrittäjillä, jotka tähänkin tilaisuuteen ovat kokoontuneet, on varmaan hallitukselle yhteinen viesti: älkää vaikeuttako toimintaamme lippusten ja lappusten täyttämisellä. Järjestäkää, arvoisa hallitus, meille olosuhteet, jossa voimme keskittyä työn tekemiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen yrityksissämme.

Hyvistä työntekijöistä on jo nyt pula monella alalla. Tulevaisuudessa ongelma vain kasvaa, ellei toimita nopeasti. Maa- ja metsätalousyritystenkin työntekijät alkavat olla hyvin kansainvälisiä, koska Suomesta ei löydy tekijöitä. MTK:n mielestä onkin erittäin tärkeää lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja suunnata matalapalkkatukea nuorten työllistymiseksi koko- ja osa-aikaisesti maaseudun yrityksiin. Nuoriin kohdistettu matalapalkkatuki jäi valitettavasti päättämättä budjettiriihessä. MTK toivoo, että hallitus palaa vielä asiaan. Sehän on hallitusohjelman selkeä kirjaus.

Maaseudulle on mahdollista perustaa 30000 työpaikkaa. Merkittäviä yritysten kasvun mahdollisuuksia ovat hajautettu energian tuotanto sekä hoiva- ja hyvinvointipalvelut. Suomen on tehtävä vielä paljon uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Maaseudun hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyyttä voidaan edistää ottamalla laajasti käyttöön palvelusetelit, joilla julkinen sektori ostaa palveluita yksityisiltä yrityksiltä.

Maaseutu pursuaa energiaa ja yrittämisen mahdollisuuksia. Maaseudulla on yrittämisen geenipankki. MTK:n jäsenet ovat vahvasti yrittäjähenkisiä ja haluavat tarttua uusiin mahdollisuuksiin.

Hyvää yrittäjäpäivää kaikille yrittäjille!

Michael Hornborg

***

Yrittäjäpatsassäätiön  puheenjohtaja Riitta Antinmäki Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2007

Eduskunnan Herra puhemies, arvoisat kutsuvieraamme, hyvät yrittäjäkollegat!

Vietämme tänään jo 11. kertaa valtakunnallista Suomalaisen Yrittäjän Päivää yrittäjien ja yrittäjyyden kunniaksi. Kokoonnumme toisen kerran tässä tasan vuosi sitten paljastetun Yrittäjäpatsaan äärellä.

Kymmenessä vuodessa Suomalaisen Yrittäjän Päivä on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä maamme merkittävimmistä elinkeinoelämän tapaamisista. Tänäänkin meitä on täällä paikanpäällä runsaat 300.

Päivän juhlinta on laajentunut valtakunnalliseksi, ja tänään, kuten viime vuonnakin, vietetään yrittäjäjuhlia eri puolilla maata. Ja ensi vuonna vieläkin useammalla paikkakunnalla, sekä lisäksi kymmenissä kouluissa ja oppilaitoksissa.

Arvoisat läsnäolijat!

Meitä kaikkia yrittäjiä huolestuttaa viranomaisten meiltä säännönmukaisesti vaatimien tiedonantojen lisääntyminen. Selvityksen mukaan aivan pienimmätkin yrittäjät velvoitetaan tekemään vuodessa vähintään 55 eri viranomaistiedonantoa. Suurilla yrityksillä määrä on noin kaksinkertainen.

Eikö olisi viisasta nykyisessä tietoyhteiskunnassa perustaa viranomaisille keskitetty tietopankki, jonne kaikki yritystiedot ilmoitetaan ja josta kukin viranomainen poimii tarvitsemansa asiat? Näin säästettäisiin valtavasti yrittäjien ja yhteiskunnan kustannuksia.

Hyvä ystävät!

Haluan ilokseni kertoa, että Säätiömme hallitus on kutsunut ministeri Jaakko Nummisen Yrittäjäpatsassäätiön Kunniapuheenjohtajaksi. Jaakko on toiminut säätiömme hallituksen puheenjohtajana säätiön perustamisesta alkaen. Voimiaan ja aikaansa säätämättä hän on tehnyt työtä yrittäjyyden arvostuksen vahvistamiseksi ja erityisesti tämän Yrittäjäpatsaan aikaansaamiseksi. Jaakon valtioviisaus ja ylivertainen kokemus ovat olleet meille ainutlaatuisen tärkeä voimavara jo yli kymmenen vuotta jatkuneessa työssämme.

Meidän kaikkien puolesta haluan kiittää päivän erinomaisia puhujia sekä kaikkia niitä, joiden tekemän työn ansiosta tämä päivä on onnistunut. Kiitän Helsingin kaupunkia yrittäjämyönteisyydestä ja Itä-Helsingin Musiikkiopiston oppilaita kauniista soitosta.

Tervetuloa kaikki kutsuvieraat tuossa takananne olevaan Camppi-ravintolaan nostamaan Suomen Yrittäjien isännöimänä malja yrittäjien, yrittäjäpatsaan ja kunniapuheenjohtaja Jaakko Nummisen kunniaksi. Haluan lopettaa puheeni kuten jo 10 kertaa aikaisemminkin: Yrittäjä on päivänsä, patsaansa, ja liputuksensa ansainnut!
Riitta Antinmäki