Eduskunnan lisärakennus, Arkadiankatu 3, Helsinki
Itä-Helsingin Musiikkiopisto
Lászlo Rossa: Hommáge a Bartók
Moderato ma non troppo
Yrittäjyyden merkitys Suomelle
eduskunnan puhemies Paavo Lipponen
Puhe Suomalaiselle Yrittäjälle
ministeri Aatos Erkko
puheenjohtaja, kauppaneuvos Eero Lehti
Yrittäjäpatsaskilpailun tulosten julkistaminen
kilpailun raadin puheenjohtaja,
ministeri Jaakko Numminen
Yrittäjä on patsaansa ansainnut
asiamies Riitta Antinmäki
Itä-Helsingin Musiikkiopisto
Matias Seiber: Johdanto ja Allegro
Cocktails
Tilaisuuden järjestää Yrittäjäpatsassäätiö ja isäntänä toimii eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.
***
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2005
Yrittäjyyden edistäminen on avain työllisyyden parantamiseen
Yrittäjyys on Suomessa kokenut sekä nousuja että laskuja. 1990-luvun kriisi vähensi yrittäjien lukumäärää 186 000:een, viime vuonna luku oli jo 215 000. Siinä on Suomen talouden ja koko yhteiskunnan selkäranka. Yli 60 prosenttia työvoimasta työskentelee alle 250 hengen yrityksissä.
Hallitukset ovat pyrkineet monipuolisin toimin edistämään yrittäjyyttä, niin nykyinenkin hallitus. Yritysverouudistus merkitsee kokonaisuudessaan puolen miljardin euron kevennystä. Kotimaisen kysynnän tukemiseksi teh-tävät kolmen miljardin euron tuloverokevennykset tukevat vahvasti kotimaista kulutuskysyntää ja antavat vauhtia pienyrityksille. Talous- ja tulo-politiikan pitkäjänteisyys vahvistaa kuluttajien luottamusta ja ennakoitavuutta yritysten toiminnassa.
Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu perintöverotuksen korjauksilla ja pienimpien yritysten kannalta hankala ALV-kynnys on poistettu. Yrittäjän sosiaaliturvaa parannetaan parhaillaan. Sosiaaliturvan ero ei saisi muodostua esteeksi yrittäjäksi ryhtymiselle. Työttömyysturvan jo voimaan astunut muutos mahdollistaa turvallisemman siirtymisen yrittäjästä palkansaajaksi tai päinvastoin. Näillä uudistuksilla yrittäjän sosiaaliturva on Euroopan parhaita.
Eduskunnan käsittelystä valmistuvat tänä syksynä ja astuvat voimaan ensi vuoden alussa yrittäjien sairausajan karenssipäivien vähentämistä, yrittäjien ja maatalousyrittäjien sairaanhoidon siirtämistä työterveyshuoltoon sekä yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan parantamista koskevat laki-muutokset.
Yrittäjyyden edistäminen on laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Kotimaisen kysynnän kasvu antaisi nyt mahdollisuuksia vähentää työttömyyttä ja nostaa työllisten lukumäärää tukemalla yritysten perustamista ja laajentamista. Uudellamaalla voitaisiin käyttää nykyistä enemmän starttirahaa, onhan täällä ylivoimaisesti eniten työttömiä.
Yrittäjät ovat samanlaisia työihmisiä kuin palkansaajatkin. Me tarvitsemme menestyviä yrittäjiä, jotka vaurastuvat ja myös laajentavat yrityksiään. Suomessa tarvittaisiin enemmän myös keskisuuria kasvuyrityksiä.
Nuoria on rohkaistava yrittäjiksi niin kouluissa kuin julkisuudessakin. Olisiko paikallaan aloittaa yrittäjyydelle omistetut erityisohjelmat, ”Yrittäjä-uutiset”, niin radiossa kuin televisiossa?
Paavo Lipponen
***
Aatos Erkko Suomalaisen Yrittäjän Päivänä 5.9.2005
Herra puhemies, Arvoisat yrittäjät, Hyvät naiset ja herrat,
Olemme kokoontuneet viettämään suomalaisen yrittäjän päivää, päivää josta on muodostunut vuotuinen perinne. Vuodesta toiseen yrittäminen on tämän päivän aikana keskipisteenä, mutta miten on vuoden aikana? Jääkö teeman käsittely pelkästään yrittäjän päivään?
Suomalaisuutta samoin kuin yrittämistä tulisi tarkastella kriittisesti, ja erityisesti tänä vuonna.
Moni on minulle korostanut, kuinka selviytymiskykyisiä suomalaiset ovat. Olemmehan läpikäyneet monia jännittäviä ja raskaita vaiheita ja selvinneet niistä liman ulkopuolista apua. Tämä kaikki on varmasti totta.
Nyt elämme kuitenkin uutta aikaa. Alkaa, jossa niin kansalliset kuin kansainvälisetkin vaatimukset ovat kasvaneet. Aikaa, josta ei selviä turvautumalla pelkästään menneitten aikojen voittoihin ja tuloksiin.
Suomella on tänä päivänä suuret kansainväliset velvoitteet samoin kuin velvoitteet EU:hun jo pelkästään sen jäsenvaltiona.
Näihin on vielä lisättävä yleismaailmalliset Ongelmat ja suuret kysymykset kuten Afrikan nälänhätä ja kehittyvien maiden kasvavat vaatimukset.
Lisääntynyt kansainvälisyys on asettanut uudet vaatimukset myös suomalaiselle työmarkkinamekanismille ja ‑käyttäytymiselle. Voidaksemme menestyä niin kotimarkkinoilla kuin maailmallakin meidän on jatkuvasti kehityttävä ja löydettävä parempia malleja suomalaisuuden esimerkeiksi.
Meidän on niin ikään saavutettava parempi koulutuksen ja tietojen sekä taitojen taso, jotta meillä on edellytyksiä menestyä myös jatkossa. Selviytymistaistelu ei suinkaan ole ohi: selviytymisen muoto ja luonne ovat vain muuttuneet. Saavutetut tulokset eivät anna oikeutta itsetyytyväisyyteen tai laakereilla lepäämiseen. Mikäli sellaiseen ryhdytään, kehityssuunta lähtee heti taaksepäin.
Korostan, että meillä on täysi syy olla ylpeitä aikaisempien sukupolvien työn tuloksista. Samalla meidän tulee kuitenkin nähdä niihin sisältyvä velvoite uusille sukupolville jatkaa taistelua, yhtä reippaasti ja yhtä kovalla otteella kuin mitä tähänkin saakka on tehty.
Tiedämme, että yrittäminen on yksittäisen ihmisen kohdalla hyve, ominaisuus jota arvostetaan niin opinnoissa, työssä kuin henkilökohtaisessa elämässä. Mutta heti kun yrittäminen laajenee, syntyy epäluuloa ja pahimmillaan kateutta, varsinkin silloin kun kyse on yksityisyrittämisestä. Esimerkkejä on nähtävillä ympärillämme lukuisasti. Mistä tämä johtuu?
Onko kysymyksessä pelkästään suomalaisten luonteenpiirre vai onko kysymys monien tekijöiden yhteissummasta? Tunnustan etten ole löytänyt vastausta, joka tyydyttäisi mieltäni.
Vallitseva ajattelutapa yhteiskunnassamme ei rohkaise yrittämistä millään tavoin, päinvastoin. Pääasia näyttää olevan, että yksittäinen yrittäjä ei pääse hyötymään tuloksista. Ylisuuret palkat ja bonukset sen sijaan hyväksytään, kunhan ne eivät koske yrittäjäomistajaa.
Ihailemamme poliittinen demokratia, eduskunta ja poliittiset puolueet etunenässä, noudattaa uskollisesti ja määrätietoisesti suomalaista ajattelumallia.
Vaikka eduskunta on säätänyt lain, joka helpottaa pienyrittäjien toimintaa, todellista taistelua yritystoiminnan ja yksityisyrittämisen puolesta ei eduskunnassa käydä.
Sen sijaan suomalaisten yritysten annetaan muuttaa maasta ilman, että niiltä vaaditaan minkäänlaisia korvauksia saadusta tuesta vain muutamaa vuotta aikaisemmin. Vastuu ulkomaille siirtymisestä vyörytetään liikeyrityksille ja teollisuudelle samalla onnellisesti unohtaen että vastuu on aina viime kädessä demokraattisesti valituilla poliittisilla toimijoilla.
On totta, että viime aikoina on myös poliittisissa piireissä herätty ja jonkinlaisiin toimenpiteisiin on alustavasti luvattu ryhtyä sen jälkeen kun yritystoiminta on ensin jo aikoja sitten latistettu verotuksellisin ja lainsäädännöllisin toimin.
Tässä vaiheessa pitääkin kysyä, onko kysymyksessä seuraus jostakin virheestä tai laiminlyönnistä. Onko ihmisillä ja kuluttajilla ollut syytä kääntää selkänsä yrittämistä vastaan?
Joskus tuntuu kuin olisi kysymys rangaistuksesta. Ovatko yrittäjät laiminlyöneet jotakin? Onko vastuuntunto yhteiskunnassa menetetty?
Yrittäminen sen kaikissa muodoissaan on liian kallisarvoinen ja tärkeä asia laiminlyötäväksi. Ehkä yrittäjien tulisi kaivaa taistelukirveensä esiin ja ryhtyä tositoimiin. Juhlallinen arvokkuus ei enää auta.
Hyvät läsnäolijat, vaikka olen riepotellen suomalaista yrittäjää tällä puheenvuorolla, uskon suomalaisuuteen ja yrittämiseen sen kalkissa muodoissaan.
Uskon myös suomalaiseen yrittäjään, sellaiseen, joka on suomalainen, joka toimii Suomessa ja joka nauttii luottamusta.
Teen sen kunnioituksella ja rakkaudella niin suomalaista kuin yrittäjääkin kohtaan, suurin odotuksin.
Aatos Erkko
***
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, kauppaneuvos Eero Lehti Suomalaisen Yrittäjän Päivänä 5.9.2005
Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet
Suomalaisen yrittäjyyden arvostuksen kohottajaksi 9 vuotta sitten perustettu juhlapäivä on erinomainen paikka analysoida itse juhlan kohteen eli yrittäjyyden tilannetta nyky-yhteiskunnassamme. Silloin huomio kiinnittyy mm. siihen , että yrittäjien arvostus on maassamme tällä hetkellä korkeampi kuin miesmuistiin, mikä ei kuitenkaan ole tarkoittanut sitä, että myös halukkuus ryhtyä yrittäjäksi olisi ollut kasvamaan päin. Päinvastoin yrittäjähalukkuus on meillä edelleen kansainvälisesti ottaen kiusallisen alhainen, ja monestakin syystä.
Yhtäältä voidaan todeta, että yrittäjiksi aikovien saama neuvontapalvelu on meillä korkeatasoista ja kattavaa ja käytännöllisesti katsoen jopa ilmaista. Ongelmat syntyvätkin aivan toisella tasolla, sillä yrittäjyyttä harkitseva arvioi myös vaihtoehtoa, että hän joutuu tai ajautuu esimerkiksi konkurssiin omasta syystään, tai yleisen laman, onnettomuuden tai vastaavien syiden johdosta. Tietoisuus suomalaisen konkurssilainsäädännön ankaruudesta johtaa puolestaan siihen, että jopa kolmanneksen verran potentiaalisia uusia yrityksiä jää syntymättä.
Tämä luku pohjautuu Yhdysvaltojen eri osavaltioiden väliseen konkurssilainsäädännön vertailuun, jolloin niissä osavaltioissa, joissa on olemassa henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus, on verrokkivaltioihin nähden kolmannes enemmän yritysaloituksia. Tässä valossa on ihmeteltävä, että oikeusministeri ei katso olevan minkäänlaista aihetta kehittää konkurssilainsäädäntöämme kansainväliseen suuntaan.
Toinen yrittäjyyttä merkittävästi hillitsevä tekijä lienee suomalaisen palkansaajan varsin turvattu asema suhteessa yrittäjyyden riskeihin ja se tosiasia, että useimmiten aloittava yrittäjä menettää juuri tämän turvatun aseman, jota viime tupo-kierroksella vielä muutosturvan nimikkeellä niin sanotusti parannettiin. Näin ollen ihmisillä on yleensä hyvä analyysimahdollisuus, mitä on mahdollista voittaa, ja mitä mahdollista hävitä vaihdettaessa palkkatyöstä omaehtoisen yrittäjyyden areenoille.
Kolmas analysoitava asia liittyy verotukseen, josta moni ajattelee, että se olisi yritysten kohdalla kevyempää kuin palkansaajan kohdalla. Tämä osoittautuu laskelmien jälkeen kuitenkin harhakuvaksi, koska samoista tuloista menee sama tulovero ja pääomatuloistakin verotetaan aivan samalla lailla. Kun yrittäjä kuitenkin joutuu sitomaan käytännöllisesti katsoen yhteen varallisuuserään, omaa yritykseensä koko varallisuuden, ei hänelle jää käytettäväksi niin sanottua hajautusmahdollisuutta, joka palkansaajalle on useimmiten sangen vaivatonta.
Jokainen, joka on puolestaan harjoittanut sijoitustoimintaa, tietää, että hajautus on oikeastaan ainoa yleispätevä neuvo, jonka sijoittamisesta voi antaa. Yrittäjillä tätä mahdollisuutta ei ole. Kun verottaja kuitenkin sallii saman tuloutusmahdollisuuden pääomaan suhteutettuna, niin hajauttamattomasta kuin hajautetustakin omaisuudesta, kannattaa monen yrittäjäpotentiaalin omaavan Suomessa pohtia paremminkin pääomasijoittamista kuin perinteistä yrittämistä. Viime yritysverouudistuksessa tilanne itse asiassa vielä heikkeni sen takia, että osinkotulojen verotus tulivat monen kohdalta progressiiviseksi ja pienempien ns. niukkavaraisten yhtiöiden kohdalla verotus asiallisesti ottaen kiristyi.
Yrittäjyyden kannalta merkittävää on myös se, että nykyisin vuokratulojen verotus on lineaarista, mutta osinkotulojen verotus progressiivista. Seurauksena on mm. se, että kiinteistömarkkinoilla on alkanut esiintyä yhä enemmän sellaisia yrittäjiä, joiden aikaisempi toiminta suuntautui pelkästään yritystoiminnan kasvattamiseen. Tällä hetkellä ilmeisesti valtaosa ns. gaselliyritysten tai perinteisten vakavaraisten yritysten omistajista on siirtänyt huomattavan osan sitä kasvuvoimaa, joka aikaisemmin kohdistui yritystoimintaan, kiinteistöjen ostamiseen ja jalostamiseen. Hyvä sinänsä, mutta tällainen toiminta ei tue kansantalouden kasvua lainkaan samassa määrin, kuin yritysten kehittäminen. Voikin siis kysyä, miettikö fiskus loppuun asti, mitä verouudistuksessa tuli tehneeksi?
Arvoisat kuulijat
Suomalaisten yritysten kasvuhalukkuus on varsin rajallista. Yrittäjien realistinen arvio tästä ajasta on siis välttää riskiä, joka suomalaisessa yhteiskunnassa rankaisee toteutuessaan eri muodoissaan ilmeisesti liian ankarasti. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista olisi kuitenkin muuttaa sitä suhdetta, jossa hyvin koulutettu yrittäjähenkinen henkilö arvioi omaa elämäänsä joko palkansaajana tai yrittäjänä, selvästi yrittäjyyden suuntaan. Kaikkien meidän edun mukaisinta olisi, että oikeat ja kyvykkäät ihmiset ryhtyisivät yrittämään, menestyisivät, loisivat työpaikkoja ja mahdollisuuksia nykyisen hyvinvointivaltion edelleen kehittämiseksi, tai edes sen ylläpitämiseksi.
Eero Lehti
***
Yrittäjäpatsaskilpailun arvostelulautakunnan puheenjohtaja, ministeri Jaakko Numminen Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2005
Herra Eduskunnan Puhemies, Hyvät Naiset ja Herrat, Mina Damer och Herrar,
Suomalaisen yrittäjän päivän juhlassa syyskuun 5. päivänä 1997 perustettiin Yrittäjäpatsasvaltuuskunta, jonka tarkoitukseksi ilmoitettiin pystyttää Helsinkiin patsas suomalaisen yrittäjän kunniaksi. Valtuuskunnan jäseniksi on kutsuttu useita maamme talouselämän johtavia henkilöitä sekä merkittäviä yrittäjiä. Sittemmin hanketta toteuttamaan perustettiin erityinen Yrittäjäpatsassäätiö, joka julisti vuosi sitten kansainvälisen kutsukilpailun tarkoituksena aikaansaada toteutukseen tähtääviä luonnoksia yrittäjyyttä ja sen arvostusta edustavista ympäristötaideteoksista.
Helsingin kaupunki on osoittanut suurta arvostusta suomalaisia yrittäjiä kohtaan osoittamalla taideteoksen sijoituspaikaksi kaupungin uudesta kaupallisesta sydämestä Kampin keskuksesta rakenteilla olevan suuren torin, joka tulee toimimaan monikäyttöisenä kaupunkitilana, muun ohella myös kauppatorina. Torin kautta arvellaan päivittäin kulkevan jopa 200 000 kansalaista.
Kilpailuehdotusten laadinnassa tuli ottaa huomioon ympäröivien tilojen, rakennusten ja rakennelmien visuaalinen olemus ja mittakaava, ihmisten liikkuminen alueella ja torin toiminnot. Kilpailuohjelmassa kilpailijoita kannustettiin uudenlaiseen ympäristötaiteelliseen näkemykseen.
Kilpailuun kutsuttiin osallistujiksi kuusi suomalaista taiteilijaa, Lauri Astala, Kari Cavén, Helena Hietanen, Pekka Kauhanen ja Petteri Nisunen ja Tommi Grönlund yhdessä sekä ulkomaiset taiteilijat, Lontoossa asuva intialainen Anish Kapoor ja ruotsalainen Eva Löfdahl. Näistä Kapoor ei jättänyt ehdotusta.
Kilpailun arvostelulautakuntaan kutsuttiin yksitoista jäsentä, ministeri Aatos Erkko, johtaja Erkki Heikkinen, puheenjohtaja Esa Härmälä, hallituksen puheenjohtaja Maarit Koivisto, johtaja Johannes Koroma, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen ja kauppaneuvos Eero Lehti sekä taiteilijajäseninä kuvanveistäjä Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, professori Maaretta Jaukkuri ja professori Juhani Pallasmaa. Minulla on ollut kunnia toimia lautakunnan puheenjohtajana. Lautakunnan sihteerinä on toiminut säätiön asiamies Riitta Antinmäki ja teknisenä sihteerinä diplomi-insinööri Jorma Aro.
Yrittäjäpatsaskilpailun suojelijana on toiminut pääministeri Matti Vanhanen.
Tuottaja Vesa Saarinen on Säätiön pyynnöstä käynyt tapaamassa kaikkia kilpailuun osallistuneita taiteilijoita ja tehnyt heidän kilpailuehdotuksistaan videon. Vesa Saarinen, olkaa hyvä.
Hyvät Naiset ja Herrat, Mina Damer och Herrar,
Yleisarvioinnissaan kilpailuun saapuneista ehdotuksista arvostelulautakunta toteaa, että suunnittelutehtävä on ollut poikkeuksellisen vaativa. Erityisen ongelman on muodostanut yrittäjyyden kuvaaminen nykytaiteen keinoin.
Lautakunta saattaa kuitenkin todeta, että kilpailun yleistaso on hyvä ja että ehdotukset sisältävät kiinnostavia näkemyksiä vilkkaassa kaupunkiympäristössä sijaitsevasta taideteoksesta, joka monessa ehdotuksessa on uudenlaisessa vuorovaikutuksessa tilan käyttäjien kanssa. Eräät ehdotukset perustuvat valon tai äänen käyttöön tavanomaisen esineellisen teoksen sijasta.
Nykyaikaisen yrittäjyyden ilmentäminen taideteoksen keinoin osoittautui odotetusti erityisen vaativaksi. Taideteoksen aihe ei kohdistu henkilöön tai tiettyyn tapahtumaan, vaan teoksen sisältönä on käsitteellinen ominaisuus ja toimintatapa, jolla on keskeinen merkitys aikamme yhteiskunnassa.
Perinteisen taideteoksen käsite onkin meidän aikanamme muodostunut ongelmalliseksi. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt ovat niin monisyisiä, ettei niistä helposti ole löydettävissä yhdistäviä teemoja, joita voisi ilmentää taideteoksen keinoin. Kehityksen nopeus ja ennakoimattomuus tekevät symboleista helposti epäajanmukaisia. Tämän päivän yrittäjyys ylittää myös kansalliset, maantieteelliset ja kulttuuriset rajat.
Lautakunta on arvioidessaan ehdotusten vertauskuvallista olemusta kiinnittänyt huomiota niiden sisältämien mielikuvien myönteisyyteen, rikassisältöisyyteen, edistyksellisyyteen, aktiivisuuteen, yleismaailmallisuuteen ja avoimuuteen erilaisille tulkinnoille. Tärkeänä pidettiin teoksen yleisvaikutelmaa kaupunkitilassa, sen mittakaavaa suhteessa ympäristöön, teoksen herättämiä mielikuvia, sen selkeyttä ja monumentaalisuutta ja vihdoin ehdotettujen materiaalien käytännöllistä ja esteettistä tarkoituksenmukaisuutta ja ehdotuksen teknistä toteutettavuutta. Mutta tämän ohella oli otettava huomioon teoksen turvallisuus ja myös sen kunnossapito.
Kaikkien näiden seikkojen perusteella arvostelulautakunta päätyi yksimielisesti asettamaan ensimmäiselle sijalle ehdotuksen numero yksi ”Leverty”.
Verraten laajassa lausunnossaan arvostelulautakunta katsoo, että ehdotuksen teoksella on selkeä muoto ja että se on sijoitettu hienovaraisesti kaupunkitilaan. Se kestää hyvin vilkasta ympäristöään ja on vuorovaikutuksessa sen kanssa. Teos on perinteellisellä tavalla monumentaalisen kiinteähahmoinen, mutta sisältää samalla uusia piirteitä. Ehdotuksen muoto on rakenteeltaan mielenkiintoisen harsomaisen, läpinäkyvän herkkäpiirteisen ulkokuoren ja sen sisällä olevan mustan kivipaaden yhdistelmä. Teoksen hahmo vaihtelee kiinnostavasti katselijan liikkeen myötä. Muoto on geometrisesta alkuperästään huolimatta miellyttävän orgaaninen ja pehmeä ja siinä voi nähdä kasvavan puun tai pensaan olemusta. Teoksen hahmo luo myös mielikuvan kynttilän sydämestä ja liekistä.
Entä yrittäjyys? Dynaaminen verkkokuvio herättää mielikuvia yrittäjyyteen olennaisesti liittyvästä verkottumisesta ja kasvusta kansainvälisyyteen verkottumisen kautta. Yrittäjyyteen liittyy myös ulkohahmon laajenevan verkkomaisuuden ja ytimen peräänantamattomuuden vuoropuhelu. Tärkeätä on, että teos on avoin tulkinnoille ja kuvastaa hyvin yritystoiminnan läpinäkyvyyttä.
Kilpailusääntöjen mukaan Yrittäjäpatsassäätiö päättää erikseen taideteoksen toteuttamisesta. Kilpailun arvostelulautakunta päätti suositella Säätiölle voittanutta teosta myös toteutuksen pohjaksi. Ennen teoksen edelleen kehittelyä sen sijoitus tulee kuitenkin tarkistaa suhteessa torin rakenteellisiin ja toiminnallisiin suunnitelmiin.
Hyvät Naiset ja Herrat
Kun kilpailuehdotusten suljetut kuoret avattiin, havaittiin, että nimimerkki ”Leverty” kuului ruotsalaiselle taiteilijalle Eva Löfdahlille.
Ärade Fru Löfdahl, jag ber Er hämta Edert pris.
Jaakko Numminen
***
Yrittäjäpatsassäätiön asiamies, toimitusjohtaja Riitta Antinmäki Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2005
Yrittäjäpatsassäätiön asiamies, toimitusjohtaja Riitta Antinmäki Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2005
Arvoisa herra puhemies herrat ministerit hyvät naiset ja herrat yrittäjäkollegat,
Lämpimät onnittelut taiteilija Eva Löfdahlille meidän kaikkien puolesta. – Grattis Eva! Våra varmaste lyckoönskningar i ditt krävande arbete!
Kiitokset samalla kaikille kilpailuun osallistuneille ansioituneille taiteilijoille sekä kilpailun arvosteluraadin jäsenille ja erityisesti sen puheenjohtajana toimineelle ministeri Jaakko Nummiselle.
Lähes kymmenen vuotta sitten lausuttu ajatus yrittäjäpatsaan aikaansaamiseksi on tänään saanut konkreettisen hahmonsa. Helsingin kaupungin Yrittäjäpatsaalle osoittama paikka Kampin uudessa keskuksessa on arvostuksen osoitus yrittäjiä kohtaan.
Vuosien varrella hankeen toteuttamiseen ovat antaneet panoksensa lukuisat yrittäjät että median ja elinkeinoelämän edustajat. Nostan teille kaikille yhteisen kiitosmaljan puffetin puolella. Tämä historiallinen päivä on kuvattu ja se on nähtävillä juuri avatuille www-sivuilla osoitteessa www.yrittajanpaiva.fi sekä kuntakanavan kautta ympäri Suomea. (www-osoitteessa ei siis ole ä-kirjaimia, vaikka sekin on nykyisin mahdollista)
Sivuille sijoitetaan yrittäjäpäivän ja patsashankkeen aineistoa vuosien varrelta.
Kilpailuun osallistuneet työt ovat huomisesta lähtien nähtävillä vitriineissä kahden viikon ajan Kampissa saapuvan liikenteen terminaalin edessä.
Suunnitelmien mukaan teos paljastetaan Suomalaisen Yrittäjän Päivänä vuoden kuluttua.
Yrittäjä on päivänsä ja patsaansa ansainnut!
Haluan vielä kiittää eduskuntaa ja puhemies Lipposta kutsusta tulla viettämään historiallista juhlaa tänne uuteen eduskunnan lisärakennukseen. Kiitos myös edessä olevista pöydän antimista.
Riitta Antinmäki