Perjantaina 5.9.2003 klo 15.00 – 17.45 Hotelli Palacen konferenssisali, Eteläranta 10, 10. krs. Helsinki.
Musiikkia
Itä-Helsingin Musiikkiopisto
Tervetuloa
Ministeri Jaakko Numminen,
Yrittäjäpatsassäätiön puheenjohtaja
Valtiovallan tervehdys
Pääministeri Matti Vanhanen
Puhe Suomalaiselle Yrittäjälle
Puheenjohtaja Eero Lehti
Suomen Yrittäjät ry
Puheenjohtaja Eero Kotkasaari
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton PKT-valtuuskunta
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä, Iltasanomat
Yrittäjä on patsaansa ansainnut
Yrittäjäpatsassäätiön asiamies Riitta Antinmäki
Päätössanat
Toimitusjohtaja Kalevi Hemilä
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
Musiikkia
Itä-Helsingin Musiiikkiopisto
Cocktails
***
Yrittäjäpatsassäätiön puheenjohtaja, ministeri Jaakko Numminen Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2003
Pyydän toivottaa Teidät tervetulleeksi Suomalaisen yrittäjän päivän juhlaan, jota vietetään nyt seitsemättä kertaa. Suomalaisen yrittäjän päivä on jo ehtinyt ottaa sijansa suomalaisten juhlapäivien joukossa, niin kuin tämänkin tilaisuuden runsas ja hyvä yleisö osoittaa. Yrittäjän päivä tarjoaa myös ainoalaatuisen tilaisuuden tuoda esiin yrittäjien päivänkohtaisia kysymyksiä ja yrittäjämaailman kehittämisajatuksia.
Kun Suomalaisen yrittäjän päivän juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran, esitettiin juhlassa ajatus pääkaupunkiin pystytettävästä suomalaisen yrittäjän patsaasta. Helsingin kaupunki on varannut patsaalle paikan Kampin alueen reunalta Olavinkadun päästä. Kampin alueen suunnittelun edetessä on kuitenkin virinnyt ajatus pystyttää patsas kehittyvän Helsingin keskeiselle paikalle itse Kampintorille. Haluan kuitenkin huomauttaa, että kun puhumme patsaasta, emme välttämättä tarkoita pelkkää patsasta perinteellisessä muodossa, vaan haluamme varata laajemman liikkuma‑alan luovalle visuaaliselle nerolle.
Patsaan lopullinen sijoituspaikka on parhaillaan käsiteltävänä Helsingin kaupungin päättävissä elimissä, ja ymmärtääkseni ajatusta kohtaan vallitsee suuri periaatteellinen myötämielisyys. Ratkaisu patsaan arvokkaasta sijoituksesta on pääkaupungin kaunis kunnianosoitus suomalaiselle yrittäjälle. Samalla patsas puolestaan haluaa olla suomalaisten yrittäjien lahja maan pääkaupungille.
Patsaan suunnittelua, rahoitusta ja toteuttamista varten on perustettu erityinen Yrittäjäpatsassäätiö, jonka perustajina ovat olleet maan keskeisimmät taloudelliset järjestöt ja maan yrittäjät. Säätiötä tukemaan on kutsuttu erityinen Yrittäjäpatsasvaltuuskunta, johon kuuluu maan talouselämän huomattavia johtohenkilöitä ja useita esimerkillisiä yrittäjiä. Suurella ilolla olemme voineet todeta, että kaikki valtuuskuntaan kutsutut jäsenet ovat suostuneet tehtävään.
Tarkoitus on edetä niin, että alkavan syyskauden aikana patsaan suunnittelua varten julistetaan yhdistetty suomalainen ja kansainvälinen kutsukilpailu ja että patsas toteutetaan sellaisessa aikataulussa, että se voidaan vihkiä samanaikaisesti uuden Kampin käyttöönoton kanssa, mikä tapahtunee vuonna 2006.
Yrittäjäpatsas on symboli, vertauskuva. Samalla kun Yrittäjäpatsassäätiö valmistelee patsasta, se haluaa pystyttää suomalaiselle yrittäjälle myös henkisen patsaan, muistomerkin menneille yrittäjäpolville, kunnianosoituksen tämän päivän yrittäjille ja kehotuksen tulevan Suomen rakentajille. Tämä henkinen yrittäjäpatsas haluaa kunnioittaa yrittäjyyttä, hellittämätöntä työtarmoa, jatkuvaa kouluttautumista, rohkeutta ja riskinottamista, keksijäneroa ja uuden etsimistä, vastuun kantamista maan ja kansan tulevaisuudesta.
Suomessa on vuosikymmenten. nyt jo vuosisatojen ajan ollut rohkeita yrittäjiä, jotka ovat luoneet uusia uria ja perustaneet yhtiöitä, joiden nimet kantavat kauas kansallisten rajojen yli. Monet näistä yrittäjistä ja yrityksistä ovat sellaisia esikuvia, malleja, joiden toivoisi olevan uudenkin sukupolven tiedossa ja kannustimena.
Toisen maailmansodan riehuessa ilmestyi meillä viehättävä J. Maanpään kirjoittama kirja ”Suomalaisia suurliikemiehiä”, joka sisälsi kaksikymmentä elämäkertakuvausta Nils Ludvig Arppesta Juho Lallukkaan ja Helsingin rakentajaan Julius Tallbergiin. Luin hiljattain uudelleen puoli vuosisataa sitten hankkimani teoksen ja huomasin, että heille verrannaisia miehiä ja naisia on myöhemmilläkin vuosikymmenillä. Kiinnostuneena odotammekin, mitä parhaillaan ilmestyvä suuri Kansallisbiografia tulee kertomaan yrittäjistä. Tulinpa ajatelleeksi, että niin kuin Kansallisbiografian valtionpäämiehistä on julkaistu erillinen nide, sellainen ehkä kannattaisi tehdä myös liikemiehistä, teollisuudenharjoittajista ja muista merkittävistä yrittäjistä.
Rohkenenkin ajatella, että jos Yrittäjäpatsassäätiölle jää patsaan suunnittelun ja toteuttamisen jälkeen edes muutama euro, tulemme tekemään voitavamme tällaisten suomalaisten yrittäjien mallien ja perinteiden siirtämiseksi uuden sukupolven tietoisuuteen, kehotukseksi uuden luomiseen.
Kunnioitettavat kuulijat
Annamme suuren arvon sille, että maan pääministeri on saapunut esittämään Yrittäjän päivän juhlaan valtion tervehdyksen. Pyydän toivottaa pääministeri Vanhasen tervetulleeksi ja luovuttaa hänelle puheenvuoron.
Jaakko Numminen
***
Toimitusjohtaja Kalevi Hemilän päätössanat Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2003
Arvoisa kauppa- ja teollisuusministeri ja muut yrittäjyyden ystävät,
Monet tekijät ovat johtamassa todella vakavaan huoleen tämän päivän ja tulevaisuuden yrittäjyydestä. Päällimmäisenä tästä huolesta nähdään se, onko meillä riittävästi globaalissa kilpailussa menestyviä työnantajia ja työpaikkoja Suomessa. Tämä on kuitenkin vain yksi näkökulma, tosin aivan keskeinen. Kokonaisuutena on kysymys siitä, miten turvataan koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudenkin toiminnot ja niiden rahoitus, missä yrittäjillä ja yrityksillä on aivan ratkaiseva asema.
Huoli tulevaisuuden yrittäjyydestä on niin iso juttu, että vastuuta yrittäjyyden edistämisestä ei voi sälyttää vain jonkun tahon, esim. valtiovallan tehtäväksi. Tämä tehtävä kuuluu meille kaikille ja meidän kaikkien tulee kantaa myös vastuumme tässä asiassa. Samoin mikään taho ei voi katsoa yrittäjyyden edistämisen kuuluvan vain itselleen. Se olisi kohtalokasta ja vastuutonta omien voimavarojen yliarviointia.
Yrittäjyyden osalta Suomessa vallitsee merkillinen paradoksi.
Yrittäjyyttä arvostetaan ja kaikki kokevat sen tärkeäksi ja tarpeelliseksi. yleiset toimintaolosuhteet ovat Suomessa kehittyneet varsin myönteisesti ja ovat kansainvälisissä vertailuissakin ainakin eurooppalaisittain katsottuna hyvät, mutta kiinnostus omaan yrittäjyyteen on vähäistä. Tämän sanotaan johtuvan yrittäjyyteen liittyvästä epävarmuudesta, epäonnistumisen riskistä ja palkansaajia huonommasta sosiaaliturvasta.
TT:llä on Ylä‑Savossa täällä jo esille otettu mittava yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä edistävä hanke, jonka eräänä tärkeänä osana on antaa aitojen yrittäjien välittämä oikea kuva yrittäjyydestä nuorille. Erään menestyneen yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja oli vastannut nuorten esittämään kysymykseen: ”Mikä on tärkein yrittäjyyteen liittyvä ominaisuus”, että yrittäjän täytyy sietää myös epävarmuutta.
Epävarmuuden sietäminen on suuri vahvuus ja ominaisuus riippumatta siitä mitä työtä tai toimintaa tekee ja taito yleensäkin kaikessa elämässä. Minusta tuosta ominaisuudesta pitäisi olla hyvin ylpeä ja tehdä siitä tavoittelemisen arvoinen muillekin, eikä pitää sitäkin ongelmana, johon haetaan ratkaisua vain yhteiskunnan suojaverkoista. Yrittäjyyteen sisältyy tavoittelemisen arvoinen mahdollisuus menestyä, mutta myös riski. Nämä seikat ovat määrittäneet myös yritysten ja palkansaajien erilaisen verotuksen. Omatoimisuus, nykyistä suurempi vastuunotto omista asioistaan niin menestyksessä kuin epävarmemmissakin oloissa ovat asioita, joilla ratkaistaan hyvin pitkälti koko pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme tulevaisuus. Kaikki ne, jotka ovat kuulleet tarkoin esim. valtiosihteeri Raimo Sailaksen eri yhteyksissä esittämiä ajatuksia löytävät nämä sanat johdonmukaisena ja hyvin perusteltuna juoksutuksena tulevaisuutemme mahdollisuuksista puhuttaessa. Yrittäjyydellä ja riskinotolla on tässä aivan erityisen suuri merkitys.
Yrittäjyydestä on tuhat ja sata erilaista tarinaa, tuhat ja sata erilaista menestymistä ja tuhat ja sata erilaista ongelmaa. Jokainen tuntuu pitävän omaa tarinaansa ainoana ja oikeana kuvana koko yrittäjyydestä ja tältä pohjalta sitten neuvotaan muita yrittämisen polulle mahdollisesti aikovia. Julkisuudessa esiintyvät tarinat ja mielipiteet yrittäjyydestä ovat olleet suurelta osin negatiivisia. Aitojen yrittäjien yrityksissään ja oppilaitoksissa nuorille esittämät tarinat ovat tasapainoisempia.
Viime aikoina on eri yhteyksissä tuotu esille, että ainoa yrittäjyyttä yhdistävä asia on erilaisuus. On pörssiyrityksiä, perheyrityksiä, yksinyrittäjiä, toiminimiä, osakeyhtiöitä, osuuskuntia, isoja ja pieniä yrityksiä, kasvu‑ ja ei kasvuyrityksiä vienti‑ ja kotimarkkinayrityksiä, teollisuusyrityksiä, palveluyrityksiä jne. Erilaisuuden lisäksi toinen yhdistävä tekijä on, että tämän päivän taloudessa nämä yrityksetkin tarvitsevat toinen toisiaan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin. Käytännön liiketoiminnassa tämä tiedostetaan hyvin, mutta muualla tiedostaminen on vaikeampaa. Tärkeää kuitenkin on, että yrittäjyydestä puhuttaessa kukin toisi esiin, minkälaisten yritysten asioista kulloinkin puhuu.
Yrittäjyyden edistämisessä joudutaan vääjäämättä hyvin moninaiseen viidakkoon. Sieltä on vaikea löytää kaikille yrityksille ja yritysmuodoille yhteiset kysymykset ja vastaukset. Elinkeinopolitiikassa on tehtävä valintoja ja näiden valintojen takana ovat tietysti vahvat yhteiset kokonaistaloudelliset tavoitteet.
Maan hallitus on kytkenyt yrittäjyyden kiinteästi työllisyystavoitteisiinsa. Tämä on tietysti perusteltua. Ilman menestyviä työnantajia ja heidän tarjoamiaan työpaikkoja ei ole myöskään työllisyysedellytyksiä. Tämän seurauksena joudutaan valintojen perusteeksi kysymään, mitkä ja minkälaiset yritykset lisäävät työllisyyttään. Alkukesästä julkistettu Global Entrepreneurship Monitor 2002 ‑tutkimus 37 maasta antaa aika yksiselitteisen ja ymmärrettävän vastauksen yritysten erilaisuudesta työllisyyden suhteen. Tutkimuksen mukaan 3 – 5 % aloittavista yrityksistä vastaa 50 ‑ 75 %:sta kaikkien uusien yritysten synnyttämistä työllisyysvaikutuksista 4 – 10 vuoden aikana yritysten perustamisesta. Taloudellisen kasvun ja työllisyyden näkökulmasta tutkijat suosittavat kohdistamaan elinkeinopolitiikkaa erityisesti jo olemassa oleviin ja uusiin kasvuyrityksiin. Huomionarvoista on, että kasvuyritysten ongelmat ja niihin haettavat ratkaisut poikkeavat suuresti niistä, mitä lukumääräisesti ehdottomana valtaenemmistönä olevat ei-kasvuhakuiset yritykset painottavat. Edellisten kohdalla painottuu erityisesti kasvua edistävä osaamispolitiikka ja jälkimmäisten kohdalla vahvemmin yhteiskunnan päätäntävallassa olevat rasitteet ja kustannukset.
Hyvä kuulijat,
Yhteiskunta, me kaikki tarvitsemme tietysti kaikenlaisia yrityksiä. Kaikki yritykset ovat tärkeitä riippumatta siitä onko niillä mahdollisuuksia tai halua kasvaa. Se mitä me nyt erityisesti tarvitsemme on, että yrittäjyys tarvitsee esikuvia. Te arvoisat yrittäjät olette yrittäjyyden esikuvia, joita tuleva yrittäjäpolvi tarkoin seuraa. Teidän esikuvastanne riippuu hyvin paljon se onko meillä jatkossa riittävästi yrittäjyyttä. Toivotan kaikille yrittäjyyden ystäville menestystä yhteisessä asiassamme.
Kalevi hemilä