Suomalaisen Yrittäjän Päivä 5.9.2002

Torstaina 5.9.2002 klo 15.00 – 17.30 Kansallissalissa, Aleksanterinkatu 44, Helsinki

Musiikkia
Itä-Helsingin Musiikkiopisto

Yrittäjä on juhlansa ansainnut
Riitta Antinmäki, Yrittäjäpatsassäätiön asiamies

Valtiovallan tervehdys
Pääministeri Paavo Lipponen

Puhe Suomalaiselle Yrittäjälle

Matti Honkala
vuorineuvos, Kesko Oyj
puheenjohtaja, Palvelutyönantajat ry
Risto Heikkilä puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät ry
Johannes Koroma toimitusjohtaja, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
Johanna Ikäheimo johtaja, Lappset Group Oy

Musiikkia
Itä-Helsingin Musiikkiopisto
Cocktails

***

Avauspuheenvuoro 5.9.2002

Herra pääministeri, herra ministeri, arvoisat patsasvaltuuskunnan jäsenet, yrittäjät, hyvät naiset ja herrat – Hyvää Suomalaisen Yrittäjän Päivää!

Tasan kuusi vuotta sitten, itsenäisen Suomen täyttäessä kahdeksankymmentä vuotta, vietimme ensimmäistä kertaa valtakunnallista Suomalaisen Yrittäjän Päivää. Tunsimme, että maamme talouden peruskivi, suomalainen yrittäjä, oli jäänyt vaille sille kuuluvaa merkitystä, arvostusta ja huomiota. Elimme silloin vielä laman jälkivaihetta ja yrittäjän roolin korostaminen oli tärkeää meille itsellemme ja mielestämme koko yhteiskunnalle.

Käynnistimme silloin kolme hanketta yrittäjän arvostuksen nostamiseksi:

Suomalaisen Yrittäjän Päivän vietto
päivän saaminen viralliseksi liputuspäiväksi
yrittäjäpatsashanke

Juhlapäivä on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten juhlapäivien joukossa. Yrittäjien arvo on nyky-Suomessa jo laajasti hyväksytty. On ymmärretty se, että vain menestyvän yritystoiminnan avulla pystymme pysyvästi ratkaisemaan taloutemme ja työllisyytemme haasteet. Toivomme, että liputuspäivä saadaan almanakkaan jo ensi vuonna.

Patsashankeemme on edennyt vauhdikkaasti. Se on patsasvaltuuskunnan puheenjohtajan, ministeri Jaakko Nummisen aktiivisuuden ansiota. Yrittäjäpatsaan rahoituksen järjestämiseksi on perustettu säätiö, jonka tukena ja käytännön toiminnassa ovat kaikki yrittäjyyteen keskeisesti liittyvät – taustatahoista riippumattomat ja vain suomalaisen yrittäjyyden edistämiseen sitoutuneet – voimat. Hankkeella on nimekäs ja vaikutusvaltainen valtuuskunta, joka piti kokouksen juuri ennen tätä tilaisuutta.

Helsingin kaupunki on tehnyt päätöksen patsaan upeasta paikasta Kampin tulevan liikekeskuksen aukiolla, sadan metrin päässä presidentti Paasikiven patsaasta. Sekin on osoitus yrittäjyyden arvostuksesta.

Yrittäjien arvo tunnustetaan selkeästi myös päätöksenteon ylimmillä tasoilla. Siitä hyvä esimerkki on jälleen tänään Teidän läsnäolonne, pääministeri Paavo Lipponen. Tervetuloa meidän kaikkien puolesta. Odotamme mielenkiinnolla ajatuksianne suomalaisesta yrittäjyydestä.

Toivotan samalla tervetulleiksi myös muut arvovaltaiset puheen pitäjät: vuorineuvos Matti Honkala, toimitusjohtaja Johannes Koroma, toimitusjohtaja Johanna Ikäheimo, sekä Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä.

Hyvä juhlayleisö tervetuloa! Yrittäjä on juhlansa ansainnut.

Toimitusjohtaja Riitta Antinmäki

***

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2002

Herra pääministeri, arvoisa juhlayleisö

Suomalaisen Yrittäjän Päivä on sikäli omanlaisensa juhlatilaisuus, että se johdattelee kysymään, mistä suomalainen yrittäjä ja yrittäjyys ovat oikein peräisin ja toisaalta pohtiman, minne se oikeastaan on matkalla näillä nykyajan globalisaation lainehilla. Silloin lienee todettavissa, että laajasti ymmärrettynä suomalaisen yrittäjyyden alkujuuret ovat oikeastaan vielä selvittämättä, vaikka toki tiedämme, että ensimmäiset kirjalliset merkinnät kauppiaista Suomessa ovat peräisin jo 800‑luvulta. Samaan aikaan maassamme toimi myös taitavia aseseppiä, joita voimme tavallaan pitää käsityöyrittäjyyden varhaisina edusmiehinä. Ensimmäiset varsinaiset asiakirjatiedot suomalaisista käsityöyrittäjistä ovat kuitenkin peräisin vasta 1300‑luvun Turusta. Eräs keskiaikainen latinankielinen käsikirjoitus osaa puolestaan kertoa, että suomalaiset olivat kauppiaita, jotka myivät satamiinsa tulleille merimiehille hyviä purjehdusilmoja kotimatkaa varten. Ilmatilan myynti lienee loppunut siihen, että kirkko kielsi sen noituutena, vaikka myynnin taustalla olikin vankka kokemus paikallisesta säästä ja karikkoisten rannikkojen hyvä tuntemus.

Mutta epäilemättä kauppaa ja siihen liittyvää yrittäjätoimintaa on harjoitettu Suomenniemellä jo kaikkia kirjallisia merkintöjä aikaisemminkin. Osoituksena tästä ovat esimerkiksi meripihkakorujen muinaislöydöt Pohjois‑Suomen li-jokivarresta 7000 vuoden takaa, mikä kertoo, että jo tuon ajan ihmiset ovat olleet kaupallisessa vuorovaikutuksessa muiden kansojen kanssa. Olisikin kiehtovaa tietää, kuinka laajaa tuolloinen kaupallinen vuorovaikutus on ollut, ja minkälainen on itse asiassa ollut se historiallinen polku varhaisajan yrittäjätoiminnasta tähän aikaan eri vuosisatoina ja vuosikymmeninä. Joka tapauksessa se on ollut pitkä ja sisältänyt ainakin yhden yhteisen peruselementin ajanjaksosta toiseen; yrittävä ihminen on vienyt kehitystä eteenpäin, joskus pienin askelin, joskus pitkin harppauksia, mutta aina luovuuden ja innovatiivisuuden kautta.

Arvoisat kuulijat

Puheenvuoroni alussa kysyin, minne suomalainen yrittäjä tai yrittäjyys ovat matkalla tällä uudella vuosituhannella. Yksiselitteistä vastausta emme tietenkään tiedä, mutta sen tiedämme, että tämän ajan suuri haaste on ihmisen omaehtoisen yrittäjyyshalun ylläpitäminen, vahvistaminen ja edistäminen. Itse asiassa haaste ei ole aivan nuori, sillä jo tasan 20 vuotta sitten professori Pertti Kettunen kirjoitti yrittäjäjärjestön julkaiseman Yrittäjäkirjan alkusanoissa, että Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Yrittäminen on aktiivista uuden huomisen luomista, tulevaisuuden ottamista omiin käsiin, luottamusta omiin taitoihin ja lujaa tahtoa ideoiden toteuttamiseen, professori sanoi unohtamatta, että yrittämisen kivijalkana on myös yhteiskuntajärjestyksemme ja sen suoma yrittämisen vapaus. Yrittäminen on hieno asia, hän totesi ja päätti kirjan alkulauseen Nummisuutarin Eskon repliikkiin ”Mailma on avara ja leipää löytyy joka haaralla”.

Lienemme yhtä mieltä siitä, että Yrittäjäkirjan alkusanat osuvat kohdalleen tänäkin päivänä eli tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut. Suomi tarvitsee edelleen lisää yrittäjiä, yrittäminen on todella hieno asia, ja hienoa on myös se, että yhteiskuntamme kannustaa kansalaisiaan yrittäjyyteen sekä sanoin että teoin. 1980‑lukuun verrattuna tässä ajassa on kuitenkin erilaista se, että yrittämisestä on tullut oleellisesti haasteellisempaa ja onnistumisesta sanalla sanoen vaikeampaa. Markkinoiden jatkuva epävarmuus on tosiasia, kiristyvä kilpailu aiheuttaa paineita suurissakin yrityksissä, uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysprosessit ovat yhä monimutkaisempia, kuluttajamarkkinoille pääsy erittäin kallista jne.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että uuden yrityksen tai tuotteen pääsy markkinoille ei ole mitenkään helppoa ja vastaavasti sitä, että uuden yritystoiminnan luomiseen liittyy mittava epäonnistumisen riski aina konkurssia myöten. Samanaikaisesti voimme myös havaita, että kotimarkkinoilla on lopulta suhteellisen rajallisesti elintilaa kannattavalle liiketoiminnalle mm. yritystoiminnan keskittymisen seurauksena unohtamatta, että valtion ja kuntien liikelaitokset tai yhteenliittymät kilpailevat entistä laajemmin yksityisyrittäjien kanssa. Johtopäätökseni onkin, että tämän ajan markkinat eivät ota pieniä yrityksiä mitenkään avosylin vastaan, ja että yrittäjyyden elintilan varmistaminen on lopulta hyvinkin kriittinen kysymys maamme kehityksen ja työllisyyden kannalta. Suomessa kannustetaan tänä päivänä aktiivisesti yrittäjäksi, mutta punnitaan hyvin vähän sitä, mistä uusille ja nykyisille yrityksille löytyy elintilaa ja kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä.

Arvoisa pääministeri, hyvät kuulijat

Epäonnistuminen on osa inhimillistä toimintaa ja konkurssi osa markkinataloutta, itse asiassa markkinoiden uudistumisen yksi ilmentymä. Meiltä suomalaisilta näyttä kuitenkin unohtuneen, että vasta epäonnistumiset luovat edellytyksiä onnistumisille ja että virheistä voi oppia. Etenkin yrittäjyys kasvaa vaikeuksien kautta ja monesti vasta epäonnistunut hanke sisältää onnistumisen siemenen tulevalle toiminnalle. Siksi Suomessa onkin nyt syytä peräänkuuluttaa kulttuurimuutosta suhteessa epäonnistumisiin ja samalla lainsäädännön kehittämistä sellaiseen suuntaan, että mahdollisen epäonnistumisen henkiset ja taloudelliset seuraukset pidetään yksittäisen yrittäjän kannalta järkevissä mitoissa. Esimerkkinä voisi olla kovan markkinatalouden kehdoksi mainittu USA, jonka monissa osavaltioissa ainakin yrittäjän koti on suojattu, vaikka kaikki muu menisikin. Näin he varmistavat, että vaikeuksien kautta oppineet ovat kykeneviä uusiin koitoksiin, Ja näin meidän suomalaistenkin pitäisi tehdä.

Risto Heikkilä

***

Vuorineuvos Matti Honkala Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2002

Herra pääministeri, arvoisat yrittäjät, hyvät naiset ja herrat,

Haluan heti aluksi kiittää Yrittäjäjuhlan järjestäjiä siitä, että olette suoneet minulle mahdollisuuden puhua yrittäjyydestä tässä arvokkaassa tilaisuudessa. Olen tehnyt elämäntyöni kauppiasyrittäjien kanssa ja tunnen hyvin pienen sekä keskisuuren yrittäjän arkipäivän haasteet. Yleisemmällä tasolla saan perehtyä niihin Palvelutyönantajat Ry:n puheenjohtajana.

Olen valinnut puheeni aiheeksi ajankohtaisen kysymyksen; Markkinat muuttuvat muuttuuko yrittäjä? Tämän kysymyksen oikea vastaus on periaatteessa edelleen menestyvän yrittäjän onnistumisen avain: kyllä muuttuu!

Erityisen ajankohtaiseksi teeman tekee nopeasti tapahtuneet muutokset kotimarkkinoillamme uusien kansainvälisten yritysten tullessa maahamme erityisesti vähittäiskaupassa ja muissa palveluissa.

On hyvä muistaa, että itse asiassa vasta Suomen jäsenyys Euroopan unionissa seitsemän vuotta sitten avasi käytännössä portit kansainväliselle kilpailulle ja poisti lukuisat tuontirajoitukset.

Hyvä kuulijat!

Yrittäjyys on väkevä voima ja se sopeutuu aina ympäröivän maailman muutoksiin. Elinkeinovapautuksen myötä maassamme on toiminut laillisia yrittäjiä jo kohta 150 vuotta. Omia yrityksiä perustavat pioneeriyrittäjät olivat todellisia oman onnen seppiä; ” self made maneja ” kuten nyt varmaan sanottaisiin.

He toimivat yksin ja muokkasivat yrityksensä toiminnan laadun sekä laajuuden omien henkilökohtaisten taitojen ja mahdollisuuksien mukaan. Tulee mieleen kaupanalalta vaikkapa laukkukauppiaat; ne entiset laukkuryssät.

Yhteiskunta ja talous kehittyivät. Yrittäjien toiminta monipuolistui ja tarvittiin entistä enemmän yhteistoimintaa toisten yrittäjien kanssa niin tavarahankinnassa kuin laajempien myyntialueiden hankkimiseksi.

Noin sata vuotta sitten tästä yrittäjien todellisesta tarpeesta kumpuavaa yhteistoimintaa syntyi eri puolilla maata kaupan, tuotannon ja maataloudenkin piirissä. Yrittäjä ei ollut enää yksin, kumppanuudesta oli myös taloudellista hyötyä.

Tästä oli kuitenkin vielä vuosikymmenien matka yrittäjien todelliseen ja laajamittaiseen yhteistoimintaan.

Vuosikymmenten saatossa yrittäjyyden muodot kehittyivät erityisesti palveluissa yhä tiiviimmän yhteistoiminnan suuntaan. Hankintayhteistyötä lisättiin ja yhdenmukaistettiin markkinointia. Perustettiin markkinointiketjuja ja pitkälle yhdenmukaistettuja toimintamalleja fransaisingmuodossa.

Yrittäjän toimintamallit muuttuvat, mutta yrittäjyyden perussanoma säilyy aina ennallaan. Yrittäjän tahto on yrittämisen sielu. Yrittämiseen tulee aina sisältyä myös palkkatyötä paremman menestymisen realistinen mahdollisuus. Yrittäjällä on aina vastuunsa ja myös riskinsä, mutta uskon yrittäjyyden säilyvän jatkossakin ylivertaisena toimintamallina ihmisenkokoisen liiketoiminnan johtamisessa.

Yrittäjä tarvitsee tiivistä yhteistyötä myös jatkossa mm. tarpeittensa esilletuomiseen lainsäädäntöä ja verotusta kehitettäessä. Siitä tämä juhla on hyvä esimerkki.

Kuten sanottu, yrittäjä on juhlansa ja patsaansa ansainnut! Toivotan meille kaikilla hyvää Suomalaisen yrittäjän päivää!

Matti Honkala

***

Johanna Ikäheimo Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2002

Herra Pääministeri, Arvoisat yrittäjät, hyvät naiset ja herrat

Samuel Johnson on sanonut seuraavaa ”Ryhtyisimme harvoin suuritöisiin tai ponnistelua vaativiin hankkeisiin, ellei meillä olisi kykyä suurennella niistä odottamaamme hyötyä”

Yrittäjyys

Tässä sanonnassa on nähdäkseni yrittyämisen perusta.

Yrittäjä toki tavoittelee hyötyä, mutta se on harvoin suhteessa tehtyihin työtunteihin ja riskeihin ja varsinkaan ennakko-odotuksiin. Yrittäjä sanana sisältää suomen kielellä mielestäni liian paljon epämääräisyyttä ja kutsuisinkin tätä puskuri joukkoa mielummin toiminnan dynamoiksi, tekemisen moottoreiksi tai ikiliikkuja-ikiliikuttajaksi. Toiminnandynamoja on monenlaisia, mutta uskon, että kaikkia yhdistää halu tehdä jotain ainutlaatuista, valmiutta kantaa vastuuta, kehittyä ja oppia uutta, uskallusta tehdä päätöksiä, uskoa paremmasta tulevaisuudesta sekä kykyä ottaa riskejä. Ja kykyä suurennella niitä ennakko-odotuksia!

Yhteiskunta tarvitsee tekijöitä – yrittäjiä – mutta se ei saa unohtaa heitä kohtuuttomuuksien toteutuessa. Aina ei voi onnistua, ja riskinhallintakin on osa oppimisprosessia.

Yrittäjyys pohjoisessa

Yrittäminen täällä Europaan reuna-alueilla vaatii erityistä sinnkyyttä ja luovuutta, Lapista ja Kainuusta on suunnattava etelään markkinoiden pienuuden takia, samasta syystä kaikkialta Suomesta on suunnattava Suomen rajojen ulkopuolelle. Uskallus lähteä vieraille kalavesille vaatii erityisiä ponnistuksia ja vahvaa uskoa omaan osaamiseen.

Perheyrittäjyys

Yrittäminen on harvoin vain yhden henkilön asia. Yrittäjän lähiverkosto kietoutuu yrittämisen arkeen huomaamattaan. Yrittäjänä toimiminen on kokonaisvaltaista elämistä, johon on nivoutuvat perhe, työntekijät, ystävät ja sukulaiset. Lähipiirin tuki ja sen luomat edellytykset tekevät yrittämisen mahdolliseksi. Puolison ymmärtäminen, ystävien sparraajina toimiminen, lasten mielenkiinto yrittäjän tekmisiä kohtaan mahdollistavat erityslaatuisen yrittäjäelämän mallin-rajattoman kokonaisuuden työn, kodin ja vapaa-ajan kesken!

Yrittäminen ei saisi kadota ensimmäisen tai toisen sukupolven rakentamaan perustukseen, vaan yhteiskunnan olisi taattava kohtuulliset edellytykset vanhenpien työn jatkamiseksi. Tekemisessä on aivan toisenlainen perspektiivi kun tähtäimenä on yrityksen luovuttaminen seuraaville sukupolville-ymmärtäen, että itse on vain yksi lenkki historian kulussa.

Yrittäjyyttä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta, mutta varsinkin näin juhlapäivänä haluaisin korostaa sitä usein unohdettua yrittäjyyden huumaa, niitä vapauden ja vastuunkannon vaihtelievia tunnetiloja, sitä yhdessä onnistumisen riemua, uuteen oppimisen jatkuvia askelluksia, itseluottamuksen kasvua, innostuksen paloa ja omien käsiensä jäkien ihastelua, asioita, joiden takia on hienoa olla yrittäjä!

Johanna Ikäheimo
Lappset Group Oy

***

Paavo Lipponen Suomalaisen yrittäjän päivänä 5.9.2002

Viime kuukausina on keskusteltu yritysten omistajien oikeuksista ja vallankäytöstä. Hyvä hallinto – corporate governance – on keskeisellä sijalla myös Suomen valtionyhtiöpolitiikasta eduskunnassa tällä viikolla alkaneessa keskustelussa.

Laajempaa mielenkiintoa herättävät kuitenkin yhdysvaltalaisyhtiöiden corporate governance –kysymykset. Esiin tulleiden väärinkäytösten ja uusia paljastuksia koskevien pelkojen katsotaan varsin yleisesti vaikuttaneen amerikkalaisten ja muidenkin pörssien alamäkeen, joka puolestaan on kiertynyt takaisin reaalitalouteen heikompina kasvuodotuksina.

Ilmapiirin muutos on selkeä. Vielä vuosi sitten amerikkalaisen osakesijoittajien oikeuksia korostavan mallin ylivertaisuus oli kiistaton. Kymmenen vuotta sitten puolestaan mielialat olivat toisessa ääripäässä: manner-eurooppalaista ja japanilaista hallintatapaa pidettiin pitkäjänteisen, kasvuun suuntautuvan kapitalismin mallina.

Ääripäästä toiseen heilahtavan keskustelun opetuksena on varmaankin kompromissien järkevyys. Toinen eheänä ja vahvana säilynyt periaate liittyy omistajayrittäjyyteen.

Erilaisia institutionaalisen omistuksen järjestelmiä korostavat ratkaisuvaihtoehdot törmäävät aina edustuksen ja valvonnan ongelmiin. Mistä löytyy oikea kohta riskinoton ja varovaisuuden väliltä, luottamuksen ja kontrollin väliltä? Omistajayrittäjyydessä ei edustusongelmia pääse syntymään, koska itse omistamiaan yrityksiä johtavilla ihmisillä vastuu, valta ja taloudelliset kannusteet yhtyvät. Kun oma työ ja omat säästöt on sijoitettu yritykseen, vain yrityksen todellinen arvo merkitsee.

Yrittäjän vastuu oman yrityksensä toiminnasta on lähtökohtaisesti pitkäjänteistä. Pääosa investointeihin tarvittavista varoista saadaan yrityksen liiketoiminnan tuloksista. Näiden tulosten nopeasta ulosottamisesta ei ole mitään hyötyä, jos samalla yritysten kasvun ja kehittämisen edellytyksen heikkenevät. Hyvän yrityksen tuloksen jakaminen tapahtuu vasta sukupolvenvaihdoksessa – ja oikean työn jatkajan kysymyksessä ollessa ei vielä silloinkaan.

Suomessa on paljon esimerkkejä eri kokoisista yrityksistä, jotka ovat kestäneet sukupolvelta toiselle tuottaen hyvinvointia ja työtä yrittäjille, työntekijöille ja muille sidosryhmille.

* * *

Yrittäjyyden ja yrittäjien arvostus on asia, josta ei enää kiistellä. Suomen toipumiseen viime vuosikymmenen talouskriisistä vaikutti monta tekijää, mutta yrittäjyys kuuluu merkittävimpien joukkoon. Ylivoimainen valtaosa yli 300.000 uudesta työpaikasta nykyisen hallituspohjan aikana on syntynyt yksityisiin yrityksiin. Näiden joukossa taas omistajiensa vetämät pienet ja keskisuuret yritykset kasvattivat suhteellisesti nopeimmin työvoimaansa. Elpymisen ensimmäisessä aallossa olivat pääosissa pienimmät mikroyritykset ja niistä kasvun painopiste on siirtynyt pk-yrityskenttään.

Yrittäjillä on oikeus odottaa kiitospuheiden lisäksi konkreettista tukea. Suurilla yrityksillä on vastuunsa alihankkijoitaan kohtaan. Kunnilla ja valtiolla on velvollisuus huolehtia yrittämisen toimintaympäristön turvaamisesta.

Oma, vilpitön näkemykseni on, että yrittäjien odotuksiin on vastattu. Suomessa toimivat suuryritykset ovat antaneet liiketoimintamahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille ja panostaneet näiden kehittämiseen. Nokian pitkäjänteinen yhteistyö alihankkijoiden kanssa on tehnyt monesta ketjuun kuuluvasta yrityksestä suuren ja vakavaraisen. Fortum Oyj on panostanut työturvallisuuden kehittämiseen koko toimintaketjussaan.

Hallitus on parantanut yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä. Loppusuoralla olevassa hallituksen yrittäjyyshankkeessa on toteutettu monia pieniä, mutta tärkeitä toimenpiteitä. Tavoitteena oli uusien yritysten perustaminen sekä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen. Yrittäjien sosiaaliturvaa on kohennettu. Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu verolainsäädännön uudistuksin. Erityisesti pienten yritysten sosiaaliturvamaksuja on alennettu.

Pienyritysten asemaa helpotettiin viime vuoden toukokuussa. Osakeyhtiön perustamista ja purkamista yksinkertaistettiin. Pienten yritysten hallintoa helpotettiin lisäämällä taseen, tuloslaskelman ja liitetietojen esittämishelpotuksiin oikeutettujen yritysten määrää. Lisäksi pienet osakeyhtiöt vapautettiin erillisen toimintakertomuksen laatimisesta.

Vielä on tarkoitus toteuttaa mm. pientyönantajien internet-pohjainen maksupalvelujärjestelmä, johon hallitus budjettiesityksessään osoitti määrärahat. Yrittäjyyshanke sisältää kaiken kaikkiaan yli sata toimenpidettä, joista lähes 70 on jo toteutettu.

Kuluvalla hallituskaudella päätetyt veronkevennykset on suunnattu työllisyyttä edistävästi tuloverotukseen. Erityisesti on suosittu matalapalkkaisia tulonsaajia. Matalapalkkaisten verokiilan pienentäminen verotusta keventämällä ja sotumaksuja alentamalla suosii erityisesti pieniä yrityksiä. Pienet yritykset eivät ole sinänsä muita kitsaampia palkanmaksajia, mutta ne toimivat kuitenkin keskimääräistä useammin sellaisilla aloilla, joissa liiketoiminnan tulosta jää niukasti jaettavaksi yrittäjälle itselleen ja palkansaajille.

Näitä konkreettisia uudistuksia merkittävämpää on kuitenkin ollut talouspolitiikan suuri linja. Kasvua ja vakautta on tuettu Suomen liittymisellä Euroopan talous- ja rahaliittoon, vastuullisella finanssipolitiikalla ja yhteistyön työmarkkinapolitiikalla. Tässä työssä työmarkkinajärjestöt ovat olleet osaltaan ratkaisevassa asemassa. Vastikään saavutettu, erittäin tärkeä neuvottelutulos eläkeuudistuksesta osoitti jälleen kolmikantayhteistyön voiman.

Hallituksen budjettineuvotteluissa käytiin keskustelua sekä aktiivisen työvoimapolitiikan tasosta että sen käytössä olevista välineistä. Uudeksi työvälineeksi muokattiin työnantajalle maksettava työmarkkinatuki, jota voidaan käyttää yli 200 päivää työttömänä olleen henkilön työllistymisen tukemiseen. Kysymyksessä on todella uusi toimenpide, joka paikkaa esimerkiksi yhdistelmätuen puutteita. Tuesta hyötyvien työntekijöiden piiri laajenee ja ennen muuta tukea käyttävien työnantajien piiri laajenee. Tavoitteena on pureutua työttömyyteen ajoissa, ennen kuin se ehtii johtaa syrjäytymiseen.

Hallituksen veropolitiikka on tavoitellut vakautta hyvin tuloksin. Yhteisö- ja pääomaverokantaa nostettiin hallituksen alkutaipaleella, mutta tästä tasosta on sittemmin pidetty kiinni. Myöskään yritysverotukselle olennaisiin vähennys- ja poistojärjestelmiin ei ole tehty suuria muutoksia.

Yritysverotuksen osalta tämän hallituksen keskeiset päätökset on tehty. Tulevan hallituksen muodostajat saavat käyttöönsä nyt valmisteilla olevia selvityksiä eri vaihtoehdoista yritysverotuksen kehittämiseksi. Näistä malleista ja niiden yhdistelmistä valittaessa hallitus kantaa vastuunsa huolehtimalla siitä, että hyvinvointivaltion rahoitus turvataan tavalla, joka ei vähennä halukkuutta perustaa ja kehittää yritystoimintaa.