Yrittäjätaideteos, Kampin keskus, kutsukilpailu

Muistio 16.2.2004/6.9.2004

YLEISTÄ 

Rakenteilla olevasta Kampin keskuksesta muodostuu valmistuttuaan keväällä 2006 Helsingin keskustan laajin yhtenäinen jalankulkualue. Aikaisemman, maan tasossa toimineen linja-autoaseman tulevat korvaamaan kahdessa tasossa katupinnan alla sijaitsevat lähi- ja kaukoliikenteen terminaalit, joista ensin mainittu (+9.800) sijaitsee Mannerheimintien tasossa ja jälkimmäinen (+3.500) sen alapuolisella tasolla. Käynti matkakeskukseen tapahtuu Kampin uuden kauppatorin ja Salomonkadun välissä sijaitsevan lasipaviljonki-pergola-rakennelman kautta.

Terminaalitilojen lisäksi alueelle rakennetaan kauppatori ja tavaratalo sekä Tennispalatsia ja Graniittitaloa vastapäätä sijaitsevan puistoaukion ja Urho Kekkosen kadun väliin, kolmen toimistorakennuksen ja kolmen asuinrakennuksen muodostama kokonaisuus. Kauppatorin poikki johtavat Mannerheimintien suunnasta jalankulkureitit itä-länsisuuntaiselle sisäkadulle, joka päättyy Fredrikinkatuun.

Tämän sisäkadun varrella sijaitsevat matkakeskuksen (metroasema sekä lähi- ja kaukoliikenteen terminaalit) aukiomainen tila, lähiliikenteen yleisöaula sekä kauppahalli ja lukuisia myymälöitä. Etelä- pohjoissuunnassa tavaratalon läpi kulkee Annankatu niinikään sisäkatuna. Katujen risteämiskohdassa sijaitsee koko tavaratalon läpi kattovalaistu pyöreämuotoinen keskusaukio.

KADUT JA AUKIOT

Kampin keskuksen alueella on korkeimmillaan yhdeksän metrin korkeusero katutasojen välillä. Tasokorkeuksista johtuen kadut on suunniteltu porras- ja ramppikatuina. Porrasaiheilla luodaan turvallinen ja vaihteleva jalankulkumiljöö. Kauppatori sijaitsee tasossa +9.80, mikä on suunnilleen Mannerheimintien korkeusasema. Salomonkadun itäpäässä on leveä portaikko ja katu nousee vähitellen useiden porrastettujen jaksojen välityksellä Tennispalatsin nurkalle Fredrikinkadulle. Kadut ja aukiot rakennetaan korkealuokkaisina ja päällystetään kauttaaltaan punagraniittisilla laatoilla, joiden värisävy vaihtelee hieman suunnitelma-alueen eri osissa. Laatoitusta jäsentävät kauppatorilla ja Salomonkadulla 300 cm:n ja poikkikaduilla 360 cm:n välein kapeat, ristipäähakatut graniittijuovat. Kauppatorin kivipintaan tehdään laajan tasaisen alueen jäsentämiseksi harmaa graniitti-ruudutus sekä ympyräkehä mustasta graniitista. Toria tullaan käyttämään kauppatorina sekä moninaisten muiden toimintojen tapahtumapaikkana.

Toria reunustavat idässä Turun kasarmin säilytettävä rakennus, etelässä Scandic-hotelli, lännessä tuleva tavaratalo ja pohjoisessa n. 700 cm korkea ’loggia’, osittain lasikatolla katettu ulkotila, joka pohjoisreunaltaan liittyy Salomonkadun ylempään tasoon  katsomomaisten portaiden välityksellä. Katoksen suojaan on sijoitettu matkatavarakeskukseen johtava porras ja henkilöhissi sekä torikannen alla sijaitsevien työtilojen kattovalolyhdyt.Torin eteläreunalle sijoitetaan kolme corten-teräksestä tehtävää kapeaa vesiallasta, joiden korkeus on noin 60 cm (vesikourun syvyys n. 10 cm).

Simonkadun varteen Scandic-hotellin eteläpuolelle tullaan arkkitehtuurikilpailun pohjalta rakentamaan kaikkien uskontojen kirkkotila, ’Hiljentymisen talo’. Salomonkadun portaikon, Turun kasarmin pohjoispäädyn, Lasipalatsin länsipäädyn ja Hankkijan rakennuksen välinen tila on nimetty Mauno Koiviston aukioksi, eikä tälle alueelle saa sijoittaa taideteosta tai mitään teoksen osaa.

Katujen valaistus järjestetään 400 cm korkuisilla pylväsvalaisimilla, joissa yhdistetään suoraa ja epäsuoraa valoa. Kauppatorin reunustoille sijoitetuissa valaisinpylväissä on 400 cm mittaiset jatkovarret, joten valaisimien kokonaiskorkeus on 800 cm. Torialueen myyntikojuihin johdetaan sähkö valaisinpylväisiin sijoitetuista rasioista.

Katu- ja aukiotilojen suunnittelussa on otettu huomioon liikunta- ja näköesteisten erityisvaatimukset (portaat, rakennusten seinämät sekä tärkeimmät kulkureitit on merkitty karhennetuin kivilaatoin). Pääportaat tehdään näköesteisten liikkumisen helpottamiseksi vaaleanharmaasta graniitista. Porras- ja ramppikaiteiden sekä kadunkalusteiden väri on vaalea vihreänharmaa.

Kaduille ja aukioille istutetaan piirustuksiin merkityt puut, jotka katualueilla ovat enimmäkseen lehmuksia. Puistoaukio on asuintaloihin liittyvä intiimi ja moni-ilmeinen puisto ulkoravintolatoimintoineen.

TAIDETEOKSEN SIJOITTAMINEN

Koska Yrittäjä-taideteoksella tavoitellaan uudentyyppistä, kaupunkitilaan ja sen toimintoihin liittyvää ympäristö- ja tilateosta, teoksen tai sen osia voi sijoittaa katu-, tori- ja aukioalueita esittävään piirustukseen merkitylle kilpailualueelle, joka käsittää koko kauppatorin alueen. Koko alueen tasokorkeudet, porras- ja ramppijärjestelyt, materiaalivalinnat, valaistus ym. yksityiskohdat ovat saaneet suunnitelmissa esitetyt muotonsa monivaiheisen prosessin tuloksena, jossa on otettu huomioon lukemattomat kaupunkikuvalliset, liikenteelliset, toiminnalliset sekä turvallisuuteen liittyvät vaatimukset, normit ja ohjeet. Suunnitelmiin ei siis ole enää mahdollista tehdä merkittäviä muutoksia. Aukio- ja katupinnat sijaitsevat pääosaltaan maanalaisten tilojen päällä olevilla kansilla.

TOIMINNALLISIA, RAKENTEELLISIA JA KAUPUNKIKUVALLISIA NÄKÖKOHTIA TAIDETEOKSEN SUUNNITTELUUN

Kansirakenteiden päälle sijoitettavilla rakennelmilla on painorajoituksena tasaisen hyötykuorman osalta 1000 kg/m2:llä, sekä liikkuvan pistekuorman osalta 20000 kg. Tori- ja katualueen kansirakenteet on täysin valmiiksi suunniteltu ja ne on jo pääosin rakennettukin, eikä rakenteiden muuttaminen tai vahvistaminen näinollen tule kysymykseen.

Teoksen tai sen osien sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jalankulkijoiden, kevyen liikenteen sekä pelastusajoneuvojen reitit koko keskuksen alueella (kaaviokuva kilpailuaineistossa).

Taideteoksen tulee mittakaavaltaan, muotoaiheiltaan, dynamiikaltaan ja materiaaleiltaan olla Kampin kaupunkitilaan soveltuva, sekä tilallinen, moni-ilmeinen ja kaupunkilaisten käyttäytymistä ja mielikuvitusta aktivoiva. Suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon pimeä aika ja talviolosuhteet. Perinteisen veistosteoksen rinnalla voidaan tutkia esim. valon, äänen ja veden käyttömahdollisuuksia.

KILPAILUKYSYMYKSET

Koska kilpailualue on poikkeuksellisen laaja ja teoksen ja/tai sen osien sijoittaminen on kilpailijoiden valittavissa, ei kaikkia teoksen sijoittamiseen liittyviä kaupunkikuvallisia, toiminnallisia tai teknisiä rajoituksia ja reunaehtoja voida etukäteen selvittää. Kilpailijat voivat lähettää nimimerkillä varustettuja, kilpailupaikkaa koskevia kysymyksiä tai lisäaineistopyyntöjä 15.1. 2004 mennessä kilpailun sihteerille. Sihteeri tuo kysymykset anonyymeinä palkintolautakunnan vastattaviksi. Tarvittaessa palkintolautakunta hankkii kaupungin ao. virkamiestahon tai suunnittelijoiden näkemykset vastauksensa pohjaksi. Vastaukset lähetetään 31.1. 2004 mennessä kaikille kilpailijoille.

KILPAILUN LÄHTÖAINEISTO

  1. Koko Kampin keskuksen alueen aukio- ja katusuunnitelma 1:1000
  2. Kauppatorin, loggian ja Salomonkadun alueen katusuunnitelma 1:200
  3. Alueen poikkileikkauksia, 3 kpl 1:200
  4. Mallinnuskuvia, 3 kpl

Kampin keskuksen ulkoalueiden suunnittelija
Juhani Pallasmaa, arkkitehti, professori