Ilpo Forssén Yrittäjäpatsasvaltuuskunnan kokouksessa 5.9.2005
Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuuskunnan jäsenet
Helsingin keskustan tuleva ilme Kampissa ja Töölönlahdella alkaa hahmottua. Asemakaavat ovat valmiina ja rakentaminen alkaa myös Töölönlahdella, kun Musiikkitalon työmaa käynnistyy. Kerron seuraavassa eräistä suunnittelun vaiheista.
Usein puhutaan, että Helsingin keskustaa on suunniteltu jo 100 vuotta eikä valmista ole saatu aikaan. Asia on toisin. Helsingin kaupunkia on suunniteltu jo kahden sadan vuoden ajan ja aina on esitetty kulloinenkin käsitys myös keskustan tulevasta ilmeestä. Kuvassa Saarisen Suur-Helsinki –suunnitelma vuodelta 1918.
Kampin ja Töölönlahden käyttöhistoria osoittaa, että alueet ovat olleet koko ajan sellaisessa käytössä, mikä on vastannut niiden sijaintia ja etäisyyttä keskustasta.
Aluksi maaseutuna, Töölönlahden huvila-asutuksena, sotaväki toi Kamppiin Turun kasarmin 1830-luvulla, ratapiha rakentui Töölönlahdelle. Alue teollistui 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Kaupunki kasvoi. Lasipalatsi ja Tennispalatsi valmistuivat 1930-luvulla. Liikennealueet kasvoivat ja lopulta bussit täyttivät Kampin.
Kaupungin keskelle jääneiden liikenne- ja ratapiha-alueiden muuttaminen osaksi muuta kaupunkirakennetta ei ole vain Helsingin ongelma vaan se on tyypillinen tehtävä useissa eurooppalaisissa kaupungeissa.
Keskustan suunnitteluhistoriassa voidaan havaita kolme kilpailevaa tavoitetta: Keskusta on nähty puistona ja vapaa-alana – on puhuttu avoimesta Kampin laaksosta – ja Töölönlahdesta keskuspuistona; toiseksi alue on nähty edustavana suurkaupungin keskustana – tämä näkyy Saarisen Suur-Helsinki –suunnitelmassa; kolmantena tavoitteena korostui liikenne. 1950- ja 60-luvuilla keskustan alue varattiin laajasti liikennealueiksi sekä eritasoristeyksiksi. Tämä näkyy mm. Aallon keskustasuunnitelmassa.
Pohjoismainen keskustakilpailu ratkaistiin 1986. Tulosten perusteella laadittiin Kamppi-Töölönlahden osayleiskaava. Siinä rakentaminen ja vapaa-alat olivat tasapainossa, mutta kaikki vapaa-alat oli vielä varattu busseille.
Asemakaavavaiheen alussa Kampin tulevaisuutta käsiteltiin vapaasti. Kamppiin luonnosteltiin erilaisia kortteliryhmityksiä (bussit ajateltiin tällöin Töölönlahdelle tai Pasilaan ). Monitoimiareenan tultua ajankohtaiseksi, sitäkin sovitettiin ensin Kamppiin.
Simonkenttä oli helppo aloitusalue Kampissa. Siihen tutkittiin mm. korkeaa rakennusta, mutta kaupunkikuvaan sopivan hoikan tornin kerrosala osoittautui normaalikorttelia pienemmäksi ja torniajattelusta luovuttiin. Englantilaiselta Sir Norman Fosterilta tilattiin 94 korttelisuunnitelma Simonkentälle. Fosterin ratkaisu edusti uutta orgaanista ja ekologista lasisarkkitehtuuria, mutta se ei johtanut jatkotoimiin.
Linja-autojenkin sijoittamisessa Kamppiin oli alussa hapuilua. Ensimmäisessä viralliseen käsittelyyn edenneessä terminaalien suunnitelmassa linja-autot olivat maantasossa ja täyttivät tiiviisti kaikki rakennusten väliset alueet ja kadut vaikka suunnitelmassa oli tilan säästämiseksi käytetty erittäin kapeaa laiturimallia.
Seuraavaksi suunnattiin katse maan alle. Asiaan oikeastaan palattiin, koska jo Aallon suunnitelmissa bussit olivat maan alla ja keskustakilpailunkin ehdotuksissa esiintyi maanalaisia terminaaliratkaisuja.
Asemakaavaluonnoksessa vuodelta 1996 Kamppiin esitettiin jo aukioita ja kävelyalueita jopa lasikatteinen kävelykatu. Espoon bussit ja tavara-asema olivat maan alla, mutta kaukoliikenne vielä maan päällä. Lasipalatsin piazza vakiintui kansalaistoriksi. Luonnoksessa Tennispalatsin säilyttämisen vastapainona esitettiin Pikkuparlamentin puistoon liike- ja toimistorakennusta. Se toteutui Eduskunnan lisärakennuksena
Myös näkyvää alettiin saada aikaan. Kaupungin pilottihankkeiksi muodostuivat Lasipalatsin mediakeskus ja Tennispalatsin saneeraaminen elokuva- ja museokeskukseksi. Simonkentälle nousi Scandic-hotelli.
Asemakaavaluonnoksesta edettiin Kampin viralliseen asemakaavaan.
Kaupunki teetti asemakaavan rinnalla yksityiskohtainen viitesuunnitelma alueesta, kortteleista, julkisista tiloista ja terminaaleista. Ympäristöministeriö vahvisti asemakaavan vuonna 2000.
Kaupunki oli maanomistaja ja ryhtyi pohtimaan toteutustapoja. Erillisten tonttien myynti eri toteuttajille ei ollut mahdollista, koska kohde oli usean osahankkeen integroitu kokonaisuus. Itsenäisiä toisistaan riippumattomia rakennuspaikkoja voitu muodostaa.
Myöskään sellaista vaihtoehtoa ei pidetty hyvänä, jossa kaupunki teettäisi suunnitelmat ja toteutuksen ja myisi kohteen edelleen. Suunnitelmat olisi tällöin pitänyt laatia ilman tietoa käyttäjien ja toimijoiden tarpeista.
Kaupunki päätyi järjestämään suunnittelu- ja tarjouskilpailun yrityksille ja yritysryhmille. Kilpailu käytiin vuonna 2000. Tavoitteena oli löytää yritys, joka sitoutuu Kampin keskuksen pitkän tähtäyksen kehittämiseen. Yrityksen tuli vastata Kampin toiminnallisesta ja kaupallisesta konseptista ja ratkaisusta kokonaisuutena. Kampin keskus tuli suunnitella ja rakentaa korkeatasoisesti keskustan edellyttämään laatutasoon.
Kilpailun kärkeen sijoittui SRV Viitoset Oy:n ehdotus. Erityisesti sen linja-autoterminaalien ja maanalaisten tilojen suunnitteluratkaisu oli kilpailun paras. Maanalaista tilaa voitiin nyt hyödyntää mahdollisimman laajasti. Kaikki julkiset kaupunkitilat olivat kävelyalueina ja kaikki terminaalit olivat sisätiloissa.
Kilpailua seurasi vuonna 2001 neuvottelu- ja jatkosuunnitteluvaihe, jonka tuloksena kaupunginvaltuusto teki huhtikuussa 2002 päätöksen Kampin suunnitelmasta, sopimuksesta sekä hankkeen toteuttamisesta.
Suomen suurin työmaa käynnistyi Kampissa syksyllä 2002. Kamppi valmistuu lopullisesti keväällä 2006.
Tavoitteena on ollut korkeatasoinen ja elävä keskustan osa, johon muodostuu vaihtelevien kaupunkitilojen sarja aukioineen, puistoineen ja kävelykatuineen.
Modernit lentoaseman tapaa järjestetyt, luonnonvalolla valaistut joukkoliikenteen terminaalit tekevät Kampista matkakeskuksen. Kamppi on helposti saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla. Kampin uudet pysäköintipaikat ovat Narinkka-torin alla sekä Kamppi-parkin laajennuksessa.
Kaupallisten palvelut ja vapaa-ajan palvelut muodostavat kauppakeskuksen kolmessa kerroksessa. Annankadun kohdalla liikkeitä ja ravintoloita on seitsemässä kerroksessa. Toimistot ovat Urho Kekkosenkadun varressa ja asunnot Tennispalatsin puistomaisen aukion varressa.
Uusi Kamppi täydentää liikekeskustan kaupunkirakenteen valmiiksi. Se vahvistaa samalla koko ympärillä olevaa Kampin aluetta. Laajat julkiset ulko- ja sisätilat muodostavat keskustaan uuden todellisen kaupunkilaisten olohuoneen.
Kaupungin ja SRV Viitoset Oy:n yhteistyö ja kumppanuus on tuottanut esimerkillisen tuloksen. Myös yleisön ja julkisuuden palaute on erittäin positiivinen. Tähän mennessä valmistuneet vaiheet ovat täyttäneet erittäin hyvin asetetut odotukset. Hankkeeseen on jo liitetty sanontoja ja käsitteitä ”väkeä kuin Kampin terminaalissa” ja ”asiat sujuvat Kampin hengessä”.
Ilpo Forssén